Suomenhevonen työkaverina

Hevonen lukee ihmistä – ja ihminen hevosta.

Kohtaaminen alkaa jo ennen kosketusta

Hevonen huomaa ihmisen usein jo ennen kuin ihminen on ehtinyt sen luo. Se seuraa lähestymistä, liikettä, asentoa, hengitystä, ääntä ja tapaa käyttää tilaa. Ihminen tekee samaa: lukee hevosen korvia, silmiä, asentoa, liikettä, hengitystä ja sitä, miten hevonen vastaa lähestymiseen. Toinen lukee toista jo ennen kosketusta.

Suuri osa hevosen ja ihmisen vuorovaikutuksesta tapahtuu ilman sanoja – liikkeellä, suunnalla, etäisyydellä, kosketuksella ja sillä, kuinka ihminen käyttää omaa kehoaan. Pienikin muutos voi vaikuttaa siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hevosen kanssa ei vain tehdä asioita. Sen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa koko ajan.

Hevonen lukee, vastaa ja peilaa

Hevonen on lauma- ja saaliseläin, jolle ympäristön ja muiden yksilöiden tarkka havainnointi on luontaista. Se seuraa ihmisen kehonkieltä, liikettä, hengitystä, vireessä näkyviä muutoksia ja tapaa toimia. Jos ihmisen liike, etäisyys, suunta tai toiminnan rytmi muuttuu, myös hevosen tapa vastata voi muuttua nopeasti.

Ihminen puolestaan oppii hevosen kanssa herkistymään pienille viesteille. Korvien asento, katse, lihasjännitys, painon siirtyminen, hengitys tai yksi askel voivat kertoa paljon siitä, miten hevonen juuri siinä hetkessä vastaa tilanteeseen. Näin syntyy jatkuva keskustelu ilman yhteistä puhuttua kieltä.

Hevosesta puhutaan usein ihmisen peilinä. Ronivaarassa sillä tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, että hevonen havainnoi ihmistä ja vastaa siihen, mitä tilanteessa tapahtuu. Hevosen reaktiosta ei päätellä suoraan, mitä ihminen tuntee tai ajattelee. Sen sijaan voidaan huomata, mitä ihmisen ja hevosen välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuu, kun ihminen esimerkiksi kiirehtii, epäröi, vetäytyy tai löytää rauhallisemman ja selkeämmän tavan toimia.

Silloin voidaan pysähtyä siihen, mitä juuri tapahtui: mitä asiakas huomasi hevosessa, mitä itsessään ja muuttuiko jokin, kun oma tapa toimia muuttui. Hevosen reaktiota ei tarvitse tulkita valmiiksi asiakkaan puolesta, vaan tilannetta voidaan tarkastella yhdessä.

Hevonen vastaa omalla tavallaan, ja juuri siksi sen kanssa työskentely tekee vuorovaikutuksesta näkyvää.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Suuren eläimen rinnalla tapahtuu paljon

Hevonen on suuri eläin. Sen lähelle meneminen, koskettaminen, taluttaminen tai yhdessä liikkuminen voi jännittää. Siksi onnistuminen suuren eläimen kanssa voi tuntua erityisen vahvalta.

Minä uskalsin.
Minä osasin pyytää.
Hevonen kuunteli.
Me löysimme yhteisen tavan.

Hevosen koko, lämpö, hengitys, liike ja voima tuntuvat lähellä konkreettisesti. Jollekin juuri läheisyys voi olla rauhallinen kokemus, toiselle hevosen koko voi alkuun vaatia enemmän aikaa ja etäisyyttä. Molemmat ovat yhtä mahdollisia tapoja tulla tilanteeseen.

Kaiken ei tarvitse tapahtua tekemällä. Joskus tärkeä hetki löytyy siitä, että hevosen vierellä pystyy vain olemaan.

Hevonen haastaa löytämään yhteisen tavan

Hevosen kanssa onnistuminen ei synny aina ensimmäisellä yrittämällä. Jos oma pyyntö on epäselvä, hevonen voi jäädä paikalleen, lähteä eri suuntaan tai tarjota jotakin aivan muuta. Silloin pitää pysähtyä, kokeilla uudelleen ja ehkä muuttaa omaa tapaa toimia.

Suuren eläimen kanssa oma tila, hevosen tila ja niiden välinen liike tulevat konkreettisiksi. Milloin pyydän, milloin odotan, milloin annan tilaa? Olenko riittävän selkeä ja kuuntelenko myös hevosen vastausta?

Kun yhteinen ymmärrys löytyy, onnistuminen tuntuu aidolta. Hevonen lähti mukaan, tehtävä onnistui tai rauha löytyi tilanteeseen, joka hetkeä aiemmin tuntui vaikealta. Samalla voidaan harjoitella esimerkiksi odottamista, pitkäjänteisyyttä, pettymyksen sietämistä, oman toiminnan säätelyä, rajojen tunnistamista ja uudelleen yrittämistä.

Hevosen kanssa johtaminen, seuraaminen, pyytäminen, odottaminen, luottaminen ja yhteistyö eivät jää vain sanoiksi, vaan ne näkyvät tekemisessä. Kun tilanteesta nousee asiakkaalle jotakin merkityksellistä, yhteyttä voidaan rakentaa myös kodin, koulun, opiskelun, työn tai ihmissuhteiden tilanteisiin.

Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse tehdä harjoitusta. Joskus hyvä yhteinen hetki saa olla juuri sitä.

Hevonen on laumaeläin – eikä vain ihmisen kumppani

Hevosta ei voi ymmärtää vain suhteessa ihmiseen. Se kuuluu laumaan.

Ronivaaran hevosilla on omat kaverinsa, mieltymyksensä, rajansa ja tapansa ottaa ja antaa tilaa. Hevoset elävät pihatoissa laumoina ja saavat toteuttaa sosiaalisia käyttäytymistarpeitaan myös asiakastyön ulkopuolella.

Laumaa seuraamalla hevosista näkee aivan uusia puolia.

Kuka hakeutuu kenen viereen?
Kuka tulee ensimmäisenä katsomaan?
Kuka odottaa vähän kauempana?
Kuka väistää ja kenelle?
Kenen seuraa toinen etsii levätessään?

Laumassa näkyvät suhteet, rajat, ystävyydet, neuvottelu ja vastavuoroisuus. Ja kun ihminen astuu hevosten joukkoon, hän tulee samalla lähelle tätä hevosten omaa sosiaalista maailmaa.

Kaikkea laumassa nähtyä ei tarvitse siirtää suoraan ihmisten maailmaan tai tehdä siitä harjoitusta. Joskus laumaa seurataan siksi, että siinä tapahtuu jotakin kiinnostavaa. Toisinaan havainto voi avata keskustelun myös omasta tavasta olla muiden kanssa.

Vuorovaikutusta yli lajirajojen

Ronivaarassa ihmiset ja hevoset ovat eläneet rinnakkain pitkään. Me opimme tuntemaan hevosten tapoja, ja hevoset oppivat tuntemaan meidän tapojamme.

Tuttu hevonen tunnistaa ihmisiä, ympäristöä ja toistuvia tilanteita. Ihminen puolestaan oppii erottamaan tutun hevosen pienet eleet, mieltymykset ja tavan reagoida eri asioihin. Tästä rakentuu lajienvälistä vuorovaikutusta: kaksi eri lajia oppii lukemaan toisiaan ja löytämään yhteisiä tapoja toimia.

Ronivaarassa tämä ei tapahdu irrallaan muusta elämästä. Samassa pihapiirissä elävät hevosten laumat, koirat, lampaat, kissat, kanat ja ihmiset. Yhdessä ne muodostavat monilajisen yhteisön, jossa suhteita ja pieniä kohtaamisia syntyy myös yli lajirajojen.

Ammatillisessa työssä tämä monilajinen ympäristö tuo kohtaamiseen paljon enemmän kuin vain ihmisen ja yhden hevosen välisen hetken.

Hevonen tunnetaan pitkältä ajalta

Ronivaaran hevoset tunnetaan arjesta, ei vain asiakastapaamisista. Niiden kanssa eletään talven pakkaset, kevään valon lisääntyminen, kesä ja ruskan aika. Niitä hoidetaan, ruokitaan, seurataan ja kohdataan joka päivä. Ronivaarassa suomenhevoset ovat tuttuja eläimiä, jotka tunnetaan yksilöinä. Jokaisella on oma luonteensa, historiansa, taitonsa ja paikkansa tilan elämässä.

Siksi tiedämme, miltä tutun hevosen tavallinen tapa olla näyttää. Yksi tulee ensimmäisenä katsomaan, mitä tapahtuu. Toinen odottaa. Jollakin on tuttu kaveri, jonka läheltä sen yleensä löytää. Ja sama hevonen voi yllättää vielä vuosienkin jälkeen.

Tuttuus auttaa huomaamaan myös hevosten välisiä eroja. Samankin lajin ja saman lauman hevoset voivat kohdata ihmisen hyvin eri tavoin: yksi lähestyy nopeasti, toinen tarvitsee enemmän aikaa, yksi innostuu tekemisestä ja toinen on parhaimmillaan rauhallisessa läsnäolossa.

Tuttu hevonenkin saa olla joka päivä oma itsensä.

Suomenhevonen kuuluu Ronivaaraan

Suomenhevonen on ollut Ronivaaran toiminnan ytimessä alusta asti. Se on osa tilan arkea, historiaa ja identiteettiä.

Samat hevoset kulkevat mukana erilaisissa elämän ja toiminnan hetkissä. Niiden kanssa ratsastetaan, kuljetaan luonnossa, opitaan hevostaitoja, eletään tallin arkea ja tehdään ammatillista eläinavusteista työtä.

Talvella kuljetaan lumen keskellä. Keväällä valo ja hanget muuttavat ympäristön. Kesällä päivät ovat pitkiä ja syksyllä maisema vaihtuu ruskaan.

Välillä ollaan metsässä, välillä tallilla, pihatolla tai hevosten laitumen äärellä. Joskus tehdään paljon. Joskus ollaan vain hevosen vierellä.

Samat hevoset, sama tila ja yhdessä eletty arki tekevät Ronivaarasta Ronivaaran.

Metsätarhat, aukeat pellot sekä yhdessä asuminen pihatoissa tukevat hevosten hyvinvointia Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Työkaveriksi valitaan hevonen – ja hevosten joukosta yksilö

Hevonen eläinlajina tuo työskentelyyn jotakin omanlaistaan. Suuri koko, liike, kehollinen vuorovaikutus, laumakäyttäytyminen ja tapa havainnoida ympäristöä erottavat sen esimerkiksi koirasta tai lampaasta.

Mutta hevonen ei ole vain lajinsa edustaja. Ronivaaran hevoset tunnetaan yksilöinä, ja juuri siksi tavoitteellisessa työskentelyssä voidaan miettiä myös sitä, kuka hevosista sopisi tilanteeseen työkaveriksi.

Yhden hevosen vahvuus voi löytyä rauhallisesta läsnäolosta ja toisen halusta lähteä tekemään. Joku antaa ihmiselle enemmän aikaa, toinen vastaa toimintaan nopeammin ja vaatii ihmiseltä selkeämpää tapaa toimia. Näitä eroja ei laiteta paremmuusjärjestykseen. Ne ovat hevosten erilaisia tapoja olla ja toimia ja vahvuuksia erilaisissa tilanteissa.

Sama hevonen ei myöskään ole oikea työkaveri kaikkiin tavoitteisiin tai kaikkiin tilanteisiin. Työskentelyn aikana voidaan käyttää eri hevosia silloin, kun asiakkaan tavoitteet, työskentelyn vaihe tai hevosten oma tilanne on siihen sopiva.

Valinta ei silti perustu vain siihen, mitä asiakkaan kanssa halutaan tehdä. Myös hevosen oma hyvinvointi, vire, kiinnostus, kuormitus ja mahdollisuus osallistua huomioidaan.

Työkaveria valittaessa katsotaan siis molempiin suuntiin: mitä asiakkaan työskentelyssä tarvitaan ja millaisena juuri tämä hevonen voi siihen tilanteeseen tulla.

Hevonen saa myös valita

Hevosen kanssa voidaan työskennellä myös vapaana ja laumassa niin, että hevosella itsellään on mahdollisuus tulla ihmisen luo tai vetäytyä.

Hevosen tapa osallistua riippuu työskentelystä, asiakkaan tavoitteesta, ympäristöstä ja hevosen omasta tilanteesta.

Joskus hevosta havainnoidaan laumassa. Joskus sitä hoidetaan, talutetaan tai sen kanssa tehdään maasta käsin. Joskus kuljetaan yhdessä luonnossa. Toisinaan hevonen voi olla vapaana tilanteessa ja tehdä itse valintoja sen suhteen, kuinka lähelle se tulee ja kenen seuraan hakeutuu.

Tämä tuo vuorovaikutukseen jotakin tärkeää: kohtaaminen ei perustu vain siihen, mitä ihminen haluaa eläimen tekevän. Myös hevosen viesteillä ja valinnoilla on merkitystä.

Hevosen valinta työkaveriksi ei siis poista hevosen omaa valintaa. Vaikka ammattilainen olisi arvioinut juuri tietyn hevosen sopivaksi tilanteeseen, hevosen oma tapa tulla siihen hetkeen ratkaisee edelleen, miten työskentely toteutuu. Suunnitelmaa voidaan muuttaa myös hevosen vuoksi.

Työkaveri saa olla aktiivinen osallistuja, ei vain ohjeita toteuttava eläin.

Hevosen hyvinvointi kuuluu työkaveruuteen

Ronivaaran hevonen on ennen kaikkea hevonen. Lauma, liikkuminen, lepo, ruokailu, ympäristön tutkiminen, sosiaaliset suhteet ja mahdollisuus käyttäytyä hevoselle ominaisella tavalla kuuluvat sen tavalliseen elämään.

Eläinavusteinen työ on yksi osa tätä kokonaisuutta. Hevosen terveydentila, vire, kuormitus, palautuminen, rajat ja tapa osallistua huomioidaan työskentelyssä. Kun hevonen tunnetaan hyvin, sen pieniäkin viestejä osataan kuunnella.

Työkaveruus ei tarkoita sitä, että hevosen pitäisi olla käytettävissä silloin, kun ihmiselle sopii. Hevosen oma elämä jatkuu ennen tapaamista ja sen jälkeen – laumassa, levossa, liikkeessä ja tavallisessa Ronivaaran arjessa.

Tutustu eläinten hyvinvointiin Ronivaarassa

Suomenhevonen ammatillisen työn työkaverina

Hevonen voi tulla mukaan terapiaan, kuntoutukseen, ohjaukseen, valmennukseen, perheiden kanssa tehtävään työhön, ryhmiin ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan.

Työskentely voi sisältää esimerkiksi hevosen havainnointia, hoitamista, yhdessä kulkemista, maasta käsin tehtävää työskentelyä, lauman seuraamista tai rauhallista läsnäoloa.

Joskus hevonen on tapaamisen keskeinen työkaveri. Joskus sen kanssa syntynyt tilanne avaa asian, johon palataan keskustelussa. Joskus hevosen läsnäolo tekee mukaan lähtemisestä, rauhoittumisesta tai yhteyden rakentamisesta helpompaa.

Eläimen kanssa syntyvää kokemusta ei tarvitse aina purkaa puhki. Toisinaan kokemus itsessään kantaa. Kun tilanteesta nousee jotakin asiakkaan tavoitteiden kannalta olennaista, sitä voidaan yhdessä jäsentää ja yhdistää hänen omaan arkeensa.

Tavoite tulee asiakkaan elämästä. Sen perusteella mietitään, millainen työskentely, ympäristö ja eläintyökaveri voivat juuri siinä tilanteessa olla tarkoituksenmukaisia. Hevonen tulee mukaan omana yksilönään – ei valmiiksi määrätyssä roolissa.

Tutustu eläinavusteiseen työskentelyyn Ronivaarassa

Tutustu Ronivaaran eläimiin työkavereina

Tutustu sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan