Neuropsykiatrinen valmennus

Kun yrittäminen yksin ei aina riitä

Neuropsykiatrisessa valmennuksessa ei vaadita yrittämään enemmän. Etsimme tavan, jossa kaiken ei tarvitse olla muistin, tahdonvoiman ja viimeisen venymisen varassa.

Sinun arjestasi liikkeelle

Neuropsykiatrisessa valmennuksessa tarkastellaan arkea sellaisena kuin se oikeasti on. Tavoitteena ei ole rakentaa täydellistä päiväjärjestystä, vaan löytää tapoja, jotka helpottavat toimimista, vähentävät kuormitusta ja tukevat sinulle tärkeitä asioita.

Tapaamisen kesto: 60–90 minuuttia
Toteutus: lähi- tai etätapaaminen
Tapaamispaikat: Ronivaaran tila tai terapiatilat Kuusamon keskustassa
Kenelle: nuorille ja aikuisille, perheille
Menetelmät: keskustelu, arjen tilanteiden jäsentäminen, visuaaliset ja toiminnalliset menetelmät sekä sovitusti luonto- ja eläinavusteinen työskentely
Lähete tai diagnoosi: valmennukseen ei tarvita lääkärin lähetettä tai valmista diagnoosia
Työskentelyn pituus: yksittäinen tilanteen jäsentämiseen tarkoitettu tapaaminen, muutaman kerran kokonaisuus tai yhdessä sovittu pidempi valmennusprosessi

Tutustu neuropsykiatriseen valmennukseen

Milloin valmennuksesta voi olla apua?
Millaista neuropsykiatrinen valmennus on?
Millainen olen valmentajana?
Arjen toimivuus, kuormitus ja palautuminen
Nuorten neuropsykiatrinen valmennus
Luonto- ja eläinavusteinen valmennus
Valmennuksen käytännön toteutus
Ota yhteyttä

Kun arki ei toimi niin kuin toivoisit

Joskus tiedät hyvin, mitä pitäisi tehdä, mutta tehtävään tarttuminen, aloittaminen tai loppuun saattaminen on silti vaikeaa. Päivät voivat täyttyä, vaikka tärkeät asiat jäävät tekemättä. Kuormitus kasvaa huomaamatta, palautuminen ei riitä tai pienikin muutos suunnitelmiin vie paljon voimia.

Neuropsykiatrisessa valmennuksessa ei vaadita yrittämään enemmän. Tutkimme yhdessä, mikä tekemisen ja aikomuksen väliin tulee, missä tilanteissa arki toimii paremmin ja millaiset rakenteet, ympäristöt ja toimintatavat voisivat tukea sinua.

Valmennus voi sopia sinulle, jos sinulla on neuropsykiatrinen diagnoosi, tunnistat itsessäsi neuropsykiatrisia piirteitä tai kaipaat käytännöllistä tukea toiminnanohjaukseen ja kuormituksen säätelyyn. Valmennukseen voi tulla myös ilman diagnoosia.

“Kaikki ei ratkea sillä, että yrittää enemmän. Joskus täytyy löytää tapa, jossa arki ei ole pelkän muistin, tahdonvoiman ja viimeisen venymisen varassa.”ossa arki ei ole pelkän muistin, tahdonvoiman ja viimeisen venymisen varassa.”

Valmennuksessa voidaan tarkastella esimerkiksi:

  • tehtävien aloittamista ja loppuun saattamista
  • ajankäyttöä, suunnittelua ja muistamista
  • arjen, opiskelun tai työn rakenteita
  • keskittymistä ja siirtymistä tehtävästä toiseen
  • kuormituksen ja vireystilan vaihtelua
  • tunteiden säätelyä ja palautumista
  • unirytmiä, asiointia ja ihmissuhteita
  • omia rajoja, tarpeita ja vahvuuksia
  • muutoksia, valintoja ja tulevaisuuden suunnittelua.

Työskentely lähtee siitä, mikä juuri sinun arjessasi tarvitsee selkeyttä. Kaikkia asioita ei tarvitse käsitellä samalla kertaa, vaan valitsemme yhdessä tärkeimmän kohdan, josta lähdemme liikkeelle.

Millaista neuropsykiatrinen valmennus on?

Neuropsykiatrinen valmennus on tavoitteellista ja käytännönläheistä työskentelyä. Siinä voidaan pysähtyä ymmärtämään omaa toimintaa, mutta samalla etsitään konkreettisia tapoja, joita voidaan kokeilla arjessa.

Työskentely ei etene valmiin ohjelman mukaan. Sama kalenteri, muistilista tai päivärytmi ei toimi kaikille. Ratkaisuja sovitetaan sinun elämäntilanteeseesi, toimintatapaasi ja käytettävissä oleviin voimavaroihisi.

Jos jokin ratkaisu ei toimi, sitä ei tulkita epäonnistumiseksi. Silloin tutkimme, mikä siinä oli liian vaikeaa, väärin ajoitettua tai huonosti arkeen sopivaa. Sen jälkeen muutamme tapaa tai etsimme toisen ratkaisun.

Valmennuksessa voidaan käyttää keskustelua, kirjoittamista, piirtämistä, aikajanoja, visuaalisia suunnitelmia, muistamisen tukia ja arjen tilanteiden konkreettista harjoittelua.

“Hyvä suunnitelma ei ole se, joka näyttää paperilla täydelliseltä. Hyvä suunnitelma toimii myös tavallisena väsyneenä tiistaina.”

Millainen olen valmentajana?

Valmentajana olen rauhallinen, selkeä ja aktiivisesti mukana. Kuuntelen, kysyn ja autan tekemään näkyväksi asioita, jotka voivat arjen keskellä mennä nopeasti sekaisin.

En oleta, että tiedon lisääminen yksin muuttaa toimintaa. Usein ihminen tietää jo paljon siitä, mitä hänen pitäisi tehdä. Vaikeus voi olla siinä, miten tieto muutetaan käytännöksi, miten tehtävään päästään alkuun tai miten suunnitelma muistetaan oikealla hetkellä.

Autan pilkkomaan kokonaisuuksia, tunnistamaan olennaisen ja rakentamaan sellaisia tukia, joita sinun on mahdollista käyttää. Tarvittaessa pysähdymme myös sen äärelle, miksi jokin tilanne kuormittaa, jumittaa tai tuntuu vaikealta.

“En kysy ensimmäisenä, miksi et vain tehnyt. Katsomme yhdessä, mikä tekemisen ja aikomuksen väliin tuli.”

Työskentelyssä ei tarvitse onnistua joka kerta. Kokeilemme, arvioimme ja muutamme tapaa sen mukaan, mitä arjessa oikeasti tapahtuu.

Tutustu Sannaan tarkemmin

Ronivaaran kuntoutustiimissä on myös muita neuropsykiatrisia valmentajia.

Arjen toimivuus, kuormitus ja palautuminen

Toiminnanohjaus vaikuttaa siihen, miten aloitamme, suunnittelemme, muistamme, vaihdamme tehtävästä toiseen ja pidämme toimintaa yllä.

Vaikeus ei välttämättä johdu haluttomuudesta tai motivaation puutteesta. Tehtävä voi olla liian suuri, epäselvä tai huonosti rajattu. Aloittamiseen voi liittyä epävarmuutta, kuormitusta tai tunne siitä, ettei tiedä, mistä pitäisi lähteä liikkeelle.

Kuormitus ei puolestaan näy aina vain väsymyksenä. Se voi näkyä levottomuutena, ärtymyksenä, vetäytymisenä, tunteiden voimistumisena, jatkuvana valppautena tai vaikeutena käynnistyä.

Valmennuksessa voidaan:

  • pilkkoa tehtäviä pienemmiksi vaiheiksi
  • rakentaa muistamisen ja aloittamisen tukia
  • selkeyttää päivän tai viikon rakennetta
  • vähentää valintojen ja päätösten määrää
  • ennakoida siirtymiä ja muutostilanteita
  • tunnistaa kuormitusta lisääviä ympäristöjä ja tilanteita
  • etsiä palautumista tukevia tapoja
  • harjoitella omien rajojen ja tarpeiden sanoittamista.

Rakenteiden tehtävä ei ole tehdä arjesta jäykkää. Hyvä rakenne vähentää kuormitusta ja vapauttaa voimavaroja siihen, mikä on sinulle tärkeää.

“Rakenne ei ole merkki siitä, ettet pärjäisi. Hyvä rakenne kantaa silloin, kun kaikkea ei jaksa pitää mielessä.”

Vireystila vaikuttaa keskittymiseen, toiminnan aloittamiseen, vuorovaikutukseen ja tunteiden säätelyyn.

Liian korkea vireystila voi näkyä kiireenä, levottomuutena, ärtymyksenä tai jatkuvana valppautena. Liian matala vireystila voi tuntua väsymyksenä, hitautena, sumuisuutena tai vaikeutena käynnistyä.

Valmennuksessa voidaan opetella tunnistamaan oman vireystilan muutoksia sekä keinoja vaikuttaa niihin. Näitä voivat olla liike, tauot, ympäristön rauhoittaminen, ennakointi, aistikuormituksen vähentäminen ja tehtävän sopiva rajaaminen.
Tavoitteena ei ole poistaa kaikkia tunteita tai kaikkea kuormitusta. Tarkoituksena on huomata tilanne aikaisemmin ja saada lisää vaihtoehtoja siihen, miten voi toimia.

Valmennuksessa voidaan käyttää esimerkiksi kalentereita, muistutuksia, tehtävälistoja, kuvallisia suunnitelmia, ajastimia, viikko- ja päivärytmejä sekä tehtävien pilkkomista.

Keinoja ei valita sen mukaan, mikä toimii muilla. Tarkastelemme, missä tilanteessa välineen pitäisi auttaa, miten helposti se on käytettävissä ja mikä yleensä estää sen käyttämisen.

Voimme harjoitella myös tehtävän aloittamista, työskentelypaikan järjestämistä, tavaroiden sijoittelua, siirtymistä tehtävästä toiseen ja palautumiseen valmistautumista.

Tavoitteena ei ole ottaa käyttöön mahdollisimman montaa välinettä, vaan löytää muutama arkea aidosti helpottava tapa.

Vireystila vaikuttaa keskittymiseen, toiminnan aloittamiseen, vuorovaikutukseen ja tunteiden säätelyyn.

Liian korkea vireystila voi näkyä kiireenä, levottomuutena, ärtymyksenä tai jatkuvana valppautena. Liian matala vireystila voi tuntua väsymyksenä, hitautena, sumuisuutena tai vaikeutena käynnistyä.

Valmennuksessa voidaan opetella tunnistamaan oman vireystilan muutoksia sekä keinoja vaikuttaa niihin. Näitä voivat olla liike, tauot, ympäristön rauhoittaminen, ennakointi, aistikuormituksen vähentäminen ja tehtävän sopiva rajaaminen.

Tavoitteena ei ole poistaa kaikkia tunteita tai kaikkea kuormitusta. Tarkoituksena on huomata tilanne aikaisemmin ja saada lisää vaihtoehtoja siihen, miten voi toimia.

Valmennuksen alussa jäsennämme tilanteesi ja sovimme yhdessä työskentelyn tavoitteen. Tavoite voi liittyä esimerkiksi arjen rakenteisiin, opiskeluun, työhön, tehtävien aloittamiseen, kuormituksen säätelyyn tai palautumiseen. Sitä voidaan tarkentaa valmennuksen aikana sen mukaan, mitä arjessa tulee näkyviin.

Työskentely voi sisältää keskustelua, yhteistä havainnointia ja käytännön ratkaisujen suunnittelua. Voimme käyttää esimerkiksi kirjoittamista, piirtämistä, kuvallisia suunnitelmia, kalentereita, aikajanoja, muistamisen tukia, tehtävien pilkkomista ja arjen tilanteiden harjoittelua. Työskentelyyn voidaan sovitusti yhdistää myös kehollista havainnointia, liikkumista, luontoa tai eläimiä.

Kokeiltujen keinojen toimivuutta arvioidaan yhdessä. Jos jokin ratkaisu ei toimi arjessasi, sitä voidaan yksinkertaistaa, muuttaa tai vaihtaa. Tarkoituksena ei ole kerätä mahdollisimman montaa välinettä, vaan löytää muutama tapa, joka helpottaa arkea oikeasti.

Tapaamisen kesto on tavallisesti 60–90 minuuttia. Valmennus voidaan toteuttaa lähitapaamisena Ronivaaran tilalla tai Kuusamon keskustan terapiatiloissa sekä etätapaamisena.

Voit tulla yksittäiseen tilanteen jäsentämiseen tarkoitettuun tapaamiseen, muutaman kerran kokonaisuuteen tai yhdessä sovittuun pidempään valmennusprosessiin.

Yksityiseen valmennukseen ei tarvita lääkärin lähetettä tai valmista diagnoosia. Neuropsykiatrinen valmennus on käytännöllistä tukea arkeen, eikä siihen sisälly neuropsykiatrista tutkimusta tai diagnoosin asettamista.

Nuorten neuropsykiatrinen valmennus

Nuorelle neuropsykiatrinen valmennus voi tarjota paikan, jossa arjen vaikeuksia ei selitetä laiskuudeksi, välinpitämättömyydeksi tai huonoksi asenteeksi.

Valmennuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi koulua tai opiskelua, tehtävien aloittamista, aikatauluja, unirytmiä, keskittymistä, kaverisuhteita, kuormitusta, tunteiden säätelyä ja tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Kaiken ei tarvitse tapahtua puhumalla. Nuoren kanssa voidaan käyttää visuaalisia, toiminnallisia ja kehollisia menetelmiä sekä sovitusti luontoa ja eläimiä.

Työskentelyssä etsitään myös nuoren vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita ja tilanteita, joissa toiminta onnistuu helpommin. Niistä voidaan löytää vihjeitä siihen, millainen ympäristö, rytmi tai tuki toimii juuri hänelle.

“Nuoren ei tarvitse ensin muuttua helpommaksi, jotta häntä voidaan auttaa. Ensin täytyy ymmärtää, millaisessa arjessa hän yrittää pärjätä.”

Valmennuksen tavoite sovitaan nuoren tilanteen ja iän mukaan. Nuoren oma kokemus ja toiveet ovat työskentelyn lähtökohta.

Huoltajan osallistumisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Huoltaja voi olla mukana tavoitteiden asettamisessa, arjen rakenteiden suunnittelussa tai sovituissa yhteisissä tapaamisissa.

Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistyötä myös koulun, oppilaitoksen tai muun verkoston kanssa, kun siitä sovitaan yhdessä.

Luonto- ja eläinavusteinen neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykiatrinen valmennus voidaan toteuttaa sisätiloissa, luonnossa tai Ronivaaran eläinten läheisyydessä. Luonto ja eläimet tulevat mukaan silloin, kun ne tukevat valmennuksen tavoitetta ja tuntuvat sinulle sopivilta.

Luonnossa liikkuminen voi helpottaa keskustelua, keskittymistä ja oman vireystilan havainnointia. Ympäristön vaihtuminen ja liike voivat auttaa huomaamaan, millaiset tilanteet rauhoittavat, aktivoivat tai kuormittavat.

Eläimen kanssa voidaan harjoitella esimerkiksi huomion suuntaamista, rauhallista etenemistä, tehtävän vaiheistamista, omien rajojen tunnistamista ja toiminnan muuttamista tilanteen mukaan.

Työskentely voi tapahtua eläintä havainnoiden, sen lähellä ollen tai yksinkertaisten maasta käsin tehtävien harjoitusten avulla. Tilanteen mukaan mukana voivat olla Ronivaaran hevoset, koirat tai lampaat.

Aikaisempaa kokemusta eläimistä ei tarvita. Eläintä ei tarvitse lähestyä tai koskettaa, eikä työskentelyyn kuulu ratsastamista. Valmennus voidaan toteuttaa kokonaan ilman eläimiä.

“Eläimen kanssa suunnitelmaa ei voi aina toteuttaa juuri niin kuin sen piirsi paperille. Silloin voimme harjoitella huomaamaan muutoksen ja löytämään toisen tavan jatkaa.”

Eläinten kanssa voidaan harjoitella tehtävän suunnittelua, aloittamista, vaiheittaista etenemistä, huomion suuntaamista ja toiminnan muuttamista tilanteen mukaan.

Eläimen reaktiota ei tulkita valmiiksi asiakkaan ominaisuudeksi. Tarkastelemme yhdessä sitä, mitä tilanteessa tapahtui, mitä itse huomasit ja millaisia toimintavaihtoehtoja tilanteessa oli.

Eläimen kanssa toimiminen voi tehdä abstraktista asiasta konkreettisen. Esimerkiksi oma tila, rajat, odottaminen, ennakointi ja toiminnan ajoitus tulevat näkyviksi käytännön tilanteessa.

Eläinavusteinen työskentely perustuu eläimen hyvinvointiin, yksilöllisyyteen ja vapaaehtoiseen osallistumiseen.

Eläimen terveydentila, vireystila, kuormitus ja palautuminen huomioidaan ennen tapaamista, sen aikana ja sen jälkeen. Eläimellä on mahdollisuus ottaa etäisyyttä tai olla osallistumatta.

Eläintä ei painosteta kohtaamiseen tai tehtävään. Työskentely-ympäristö, tapaamisen kesto ja harjoitukset sovitetaan eläimen tarpeisiin.

Jos eläimen osallistuminen ei tue valmennuksen tavoitetta tai ole eläimen kannalta hyvä ratkaisu, työskentely toteutetaan ilman eläintä.

Valmennuksen käytännön toteutus

Valmennuksen alussa jäsennämme tilanteesi ja sovimme yhdessä työskentelyn tavoitteen. Tavoite voi liittyä esimerkiksi arjen rakenteisiin, opiskeluun, työhön, tehtävien aloittamiseen, kuormituksen säätelyyn tai palautumiseen. Sitä voidaan tarkentaa valmennuksen aikana sen mukaan, mitä arjessa tulee näkyviin.

Työskentely voi sisältää keskustelua, yhteistä havainnointia ja käytännön ratkaisujen suunnittelua. Voimme käyttää esimerkiksi kirjoittamista, piirtämistä, kuvallisia suunnitelmia, kalentereita, aikajanoja, muistamisen tukia, tehtävien pilkkomista ja arjen tilanteiden harjoittelua. Työskentelyyn voidaan sovitusti yhdistää myös kehollista havainnointia, liikkumista, luontoa tai eläimiä.

Kokeiltujen keinojen toimivuutta arvioidaan yhdessä. Jos jokin ratkaisu ei toimi arjessasi, sitä voidaan yksinkertaistaa, muuttaa tai vaihtaa. Tarkoituksena ei ole kerätä mahdollisimman montaa välinettä, vaan löytää muutama tapa, joka helpottaa arkea oikeasti.

Tapaamisen kesto on tavallisesti 60–90 minuuttia. Valmennus voidaan toteuttaa lähitapaamisena Ronivaaran tilalla tai Kuusamon keskustan terapiatiloissa sekä etätapaamisena.

Voit tulla yksittäiseen tilanteen jäsentämiseen tarkoitettuun tapaamiseen, muutaman kerran kokonaisuuteen tai yhdessä sovittuun pidempään valmennusprosessiin.

Yksityiseen valmennukseen ei tarvita lääkärin lähetettä tai valmista diagnoosia. Neuropsykiatrinen valmennus on käytännöllistä tukea arkeen, eikä siihen sisälly neuropsykiatrista tutkimusta tai diagnoosin asettamista.

”  … talutamme ja tuemme tarvittaessa,
mielellään opetamme asiakkaan kävelemään itse…”

Sanna

Ota yhteyttä

Sinun ei tarvitse tietää valmiiksi, onko neuropsykiatrinen valmennus juuri oikea palvelu tai kuinka monta tapaamista tarvitset.

Kerro lyhyesti, mikä arjessasi, opiskelussasi tai työssäsi on juuri nyt vaikeaa ja mihin kaipaisit selkeyttä. Voimme yhdessä arvioida, millainen työskentely voisi tukea sinua.

“Sinun ei tarvitse tuoda mukanasi valmista suunnitelmaa. Aloitetaan siitä kohdasta, jossa arki juuri nyt takkuilee.”

Ota rohkeasti yhteyttä. Katsotaan yhdessä, miten voisimme lähteä liikkeelle.

Sanna Kallunki
Sähköposti: sanna@ruskalaukka.fi
Puhelin: +358 40 730 3574

Ota yhteyttä nepsyvalmennuksesta
Ruska Laukka tallin pihapiiristä kesä- ja talvikuvia Ruka-Kuusamossa