Ekologinen vastuu näkyy luonnon ja maatilaympäristön hoidossa, eläinten elinympäristöistä huolehtimisessa sekä materiaalien, energian ja muiden resurssien harkitussa käytössä.

Toimintaa suunnitellaan vuodenaikojen, sääolosuhteiden, luonnon kantokyvyn ja ympäristön erityispiirteiden mukaan. Reiteillä, piha-alueilla, laitumilla ja muissa toimintaympäristöissä huomioidaan kuluminen, kasvillisuus, vesistöt ja luonnon monimuotoisuus.

Ronivaarassa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia rakennuksia, tiloja ja rakenteita. Vanhaa korjataan ja muokataan uuteen käyttöön silloin, kun se on turvallista, tarkoituksenmukaista ja rakennuksen luonteeseen sopivaa.

Rakentamisessa, sisustamisessa ja tilojen kehittämisessä käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä, käytettyjä ja uudelleen hyödynnettäviä materiaaleja. Käyttökelpoisia kalusteita, rakennusosia ja välineitä korjataan sen sijaan, että ne korvattaisiin automaattisesti uusilla.

Kierrätys, materiaalien uudelleenkäyttö ja vanhan kunnostaminen ovat Ronivaarassa luonteva osa maatilan arkea. Samalla huolehditaan siitä, että käytetyt materiaalit soveltuvat käyttötarkoitukseensa ja täyttävät turvallisuutta, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset.

Tarkemmat ympäristötavoitteet ja toimenpiteet kuvataan vastuullisuussitoumuksessa.

Sosiaalinen vastuu tarkoittaa turvallista, arvostavaa ja yhdenvertaista toimintaa asiakkaille, matkailijoille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille.

Palveluja suunnitellaan eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille palvelun tarkoituksen mukaan. Saavutettavuutta ja esteettömyyttä kehitetään ympäristön, rakennusten ja toiminnan mahdollisuudet huomioiden.

Asiakkaille ja vieraille kerrotaan etukäteen myös ympäristön ominaisuuksista, mahdollisista esteistä, eläinkontakteista, aistiympäristöstä, sääolosuhteista ja muista osallistumiseen vaikuttavista asioista.

Sosiaaliseen vastuuseen kuuluu myös se, että vaikeista asioista voidaan puhua, palautetta voi antaa ja havaittuihin epäkohtiin pyritään puuttumaan.

Kulttuurinen vastuu näkyy paikallisen elämäntavan, historian, luonnon, maaseudun elinkeinojen ja suomenhevoseen liittyvän kulttuuriperinnön kunnioittamisena.

Ronivaaran tarinaa ei rakenneta irrallisten mielikuvien varaan. Vieraille ja asiakkaille kerrotaan tilan elämästä, suomenhevosesta ja pohjoisen luonnosta todelliseen arkeen, historiaan ja osaamiseen pohjautuen.

Vanhojen rakennusten, työmenetelmien, esineiden ja materiaalien säilyttäminen ja tarkoituksenmukainen uudelleenkäyttö ovat myös osa paikallisen maatilakulttuurin vaalimista.

Toiminnassa kunnioitetaan ihmisten erilaisia taustoja, kokemuksia, katsomuksia ja tapoja olla mukana.

Taloudellisesti kestävä toiminta mahdollistaa turvalliset palvelut, eläinten hyvän hoidon, osaavan henkilöstön, rakennusten kunnossapidon ja toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen.

Hinnoittelussa huomioidaan palvelun toteuttamiseen tarvittava työ, ammattitaito, turvallisuus, eläinten ylläpito, tilat, välineet ja riittävä aika. Toimintaa ei rakenneta mahdollisimman suuren asiakasmäärän varaan ihmisten, eläinten tai henkilöstön hyvinvoinnin kustannuksella.

Hankinnoissa arvioidaan tuotteen tai palvelun todellinen tarve, käyttöikä, korjattavuus ja soveltuvuus. Uutta ei hankita vain uutuuden vuoksi, jos olemassa oleva voidaan korjata, kunnostaa tai ottaa toiseen käyttöön.

Hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan paikallista osaamista, tuotteita ja palveluja. Teemme yhteistyötä alueen yrittäjien, yhdistysten, palveluntilaajien, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Taloudellinen vastuu tarkoittaa myös lakien, sopimusten ja työnantajavelvoitteiden noudattamista, vakuutuksista ja maksuista huolehtimista sekä yhteistyökumppaneille annettujen tietojen ajantasaisuutta.

Työöistämme paikallisia ammattilaisia vuoden ympäri. Paikallisuus voi näkyä esimerkiksi korjaus-, huolto-, kuljetus-, rakentamis-, ruokailu- ja asiantuntijapalvelujen hankkimisena lähialueelta silloin, kun se on toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.

Vastuullinen työnantajuus tarkoittaa selkeitä tehtäviä, turvallista työympäristöä, oikeudenmukaista kohtelua ja mahdollisuutta tehdä työtä oman koulutuksen, osaamisen ja vastuun mukaisesti.

Työhyvinvointia, työn turvallisuutta ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa yhteisiin toimintatapoihin tarkastellaan osana vastuullista työnantajuutta.

Henkilöstön perehdytyksessä huomioidaan palvelujen sisältö, asiakkaiden ja matkailijoiden kohtaaminen, eläinten hyvinvointi, turvallisuus, tietosuoja, omavalvonta sekä Ronivaaran yhteiset toimintaperiaatteet.

Työntekijöitä kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan koulutuksen, työnohjauksen, yhteisen arvioinnin ja käytännön kokemusten avulla.

Työn kuormitusta, vastuita ja työjärjestelyjä tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että työntekijällä on edellytykset tehdä työnsä huolellisesti ja turvallisesti. Henkilöstöllä on oikeus tuoda esiin epäkohtia, kehittämistarpeita ja turvallisuuteen liittyviä huolia.

Havaintoja käsitellään avoimesti, ja toimintaa muutetaan tarvittaessa. Virheistä ja läheltä piti -tilanteista pyritään oppimaan syyllistämisen sijaan.

Vastuullinen henkilöstötyö näkyy myös työntekijöiden erilaisen osaamisen tunnistamisena, selkeänä vastuunjakona ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntämisenä asiakkaan ja palvelun tarpeen mukaan.

Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, osaamisesta, selkeistä toimintatavoista ja avoimesta vuorovaikutuksesta.

Palvelut suunnitellaan osallistujien iän, taitojen, toimintakyvyn, terveydentilan ja tavoitteiden mukaan. Eläinten kanssa toimittaessa huomioidaan lisäksi eläimen yksilölliset ominaisuudet, jaksaminen, terveydentila ja käyttäytyminen.

Henkilöstö toimii oman koulutuksensa, osaamisensa ja tehtävänsä mukaisesti. Tarvittavat suunnitelmat, ohjeet, kirjaukset, riskien arvioinnit ja omavalvonnan käytännöt pidetään ajan tasalla.

Turvallisuus ei tarkoita kaiken epävarmuuden poistamista. Se tarkoittaa riskien tunnistamista, tarkoituksenmukaista varautumista ja sitä, että toimintaa muutetaan tilanteen niin vaatiessa.

Laatua arvioidaan asiakkaiden, tilaajien, matkailijoiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden palautteen, omavalvonnan, käytännön havaintojen ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden perusteella.

Tarkemmat tavoitteet ja seurannan käytännöt kuvataan vastuullisuussitoumuksessa sekä toimialakohtaisissa turvallisuus- ja omavalvonta-asiakirjoissa.