Ystävämme suomenhevonen

Tärkeä kansallisaarteemme, jota haluamme vaalia

Suomenhevonen

Metsään, reen eteen ja ihmisen rinnalle.

Suomenhevonen on Suomen ainoa alkuperäinen täällä kehitetty hevosrotu ja maamme kansallishevonen. Sitä on jalostettu puhtaana rotuna vuodesta 1907 lähtien. Rodun vahvuus ei ole yhdessä ainoassa tehtävässä: suomenhevonen on ratsu, ajohevonen, työhevonen ja ihmisen kumppani monenlaisessa toiminnassa.

Ronivaarassa tämä monipuolisuus näkyy tämän päivän elämässä. Suomenhevosilla ratsastetaan kentällä ja metsässä, niitä ajetaan ja valjastetaan reen eteen. Ne voivat työskennellä tilavierailuilla, hevostaitojen harjoittelussa sekä terapia- ja kuntoutustyössä.

Kahta samanlaista suomenhevosta ei silti ole. Rotu antaa monenlaisia mahdollisuuksia, mutta jokaisen hevosen omat vahvuudet löytyvät vasta elämällä ja työskentelemällä sen kanssa.

Ruska Laukan tallilla rekiajelua suomenhevosilla Ruka-Kuusamossa

” Suomenhevonen sopii suomalaisten sielumaisemaan.”
Sanna

Metsässä suomenhevonen katsoo, mihin astuu

Suomenhevonen on kulkenut suomalaisissa metsissä ja pelloilla kauan ennen valmiita ratsastusreittejä. Sen kanssa on vedetty puuta, tehty peltotöitä sekä kuljetettu ihmisiä ja tavaraa.

Metsässä hevosen on pitänyt sovittaa askeleensa juuriin, kiviin, rinteisiin ja lumeen. Reen ja kärryjen edessä on tarvittu voiman lisäksi malttia sekä kykyä kuunnella ohjastajaa.

Samat taidot näkyvät Ronivaarassa edelleen. Meskusvaaran poluilla hevonen lyhentää askeltaan rinteessä, etsii kavioilleen pitävän paikan ja kiertää puut maaston mukaan. Reen edessä se tuntee valjaat ja jatkaa tasaisesti, vaikka sen takana kuuluu ja liikkuu.

Suomenhevonen ei vain kulje metsämaiseman läpi. Se lukee maata jalkojensa alla.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Monipuolisuus ei tee hevosista samanlaisia

Suomenhevosta kuvataan monipuoliseksi yleishevoseksi, jota käytetään nykyään useissa hevosurheilun, harrastamisen, matkailun ja hyvinvointipalvelujen tehtävissä.

Yleishevonen ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisen suomenhevosen pitäisi tehdä kaikkea.

Yksi kulkee metsässä varmasti. Toinen työskentelee tarkasti kentällä. Kolmas säilyttää malttinsa reen edessä, ja neljäs huomaa pienimmänkin muutoksen ihmisen liikkeessä.

Ronivaarassa hevosta ei yritetä sovittaa väkisin valmiiseen muottiin. Katsotaan, missä se on vahva, varma ja mielellään mukana.

Voima näkyy myös malttina

Suomenhevosen voimaa ei mitata vain siinä, kuinka paljon se pystyy vetämään.

Voimaa on myös kyky pysähtyä, odottaa ja jatkaa tehtävää ilman hätäilyä. Metsässä tarvitaan harkintaa, reen edessä tasaisuutta ja ratsastuksessa tasapainoa. Ihmisen kanssa työskennellessä hevosen pitää huomata ympärillään tapahtuva ja silti pysyä mukana yhteisessä tekemisessä.

Joskus vahvin teko on lähteä eteenpäin. Toisinaan se on jäädä rauhassa paikalleen.

Työn mukana rakennettu Suomi

Suomenhevonen on ollut mukana suomalaisen arjen, työn ja liikkumisen historiassa. Sillä kynnettiin peltoja, vedettiin puuta metsästä ja kuljetettiin ihmisiä sekä tavaraa kylien välillä. Hevonen oli työtoveri, mutta usein myös tuttu ja tärkeä osa perheen elämää.

Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Rodulla oli merkittävä tehtävä myös sotavuosina ja jälleenrakennuksessa. Koneellistumisen myötä työhevosten määrä väheni nopeasti, mutta suomenhevonen löysi uusia tehtäviä raviurheilusta, ratsastuksesta, harrastamisesta, matkailusta ja hyvinvointipalveluista.

Ronivaarassa vanha ja nykyinen käyttö kulkevat rinnakkain. Tallissa säilytetään vanhoja työvaljaita, mutta samoihin hevosiin liittyvä osaaminen elää myös tämän päivän ratsastuksessa, ajossa ja rekiretkillä.

Lue lisää suomenhevosen merkityksestä suomalaisuudelle

Työ on muuttunut, yhteistyö on säilynyt

Suomenhevosen tehtävät ovat muuttuneet yhteiskunnan mukana. Metsä- ja maataloustöiden rinnalle ovat tulleet ratsastus, raviurheilu, matkailu, virkistys sekä eläinavusteinen työskentely. Rodun monipuolisia ominaisuuksia hyödynnetään edelleen sekä harrastamisessa että matkailu- ja hyvinvointipalveluissa.

Ronivaarassa sama hevonen voi eri päivinä kulkea ratsain metsässä, vetää rekeä tai olla mukana rauhallisessa työskentelyssä ihmisen kanssa.

Tehtävä vaihtuu, mutta hevonen pysyy omana itsenään. Sen ruokinta, lepo, laumaelämä ja hoito eivät katoa työpäivän alle.

Ihmisen rinnalla, ei ihmisen jatkeena

Suomenhevosta pidetään usein yhteistyöhaluisena ja luotettavana. Se ei tarkoita, että hevonen toimisi automaattisesti tai vastaisi aina samalla tavalla.

Yksi lähtee pienestä pyynnöstä. Toinen tarvitsee enemmän aikaa. Herkkä hevonen huomaa ihmisen liikkeen ja jännityksen, kun taas kokenut hevonen voi kertoa hyvin suoraan, jos ohje jää epäselväksi.

Hyvä yhteistyö ei synny siitä, että hevonen vain tottelee. Ihmisen pitää olla selkeä, huomata hevosen vastaus ja muuttaa omaa toimintaansa tarvittaessa.

Tässä suomenhevonen on hyvä opettaja. Se ei kuuntele pitkää selitystä, mutta huomaa nopeasti, mitä ihminen oikeasti tekee.

Elävä osa suomalaista kulttuuria

Suomenhevonen kuuluu suomalaiseen kulttuuriperintöön ja alkuperäisrotuna myös arvokkaisiin eläingeenivaroihin. Alkuperäisrotujen arvo ei ole vain niiden perimässä, vaan myös historiassa, perinteissä ja yhteydessä suomalaiseen maisemaan sekä elämäntapaan.

Rotu ei kuitenkaan säily vain vanhoissa valokuvissa tai juhlapuheissa. Se säilyy, kun hevosia kasvatetaan, koulutetaan, hoidetaan ja käytetään niille sopivissa tehtävissä.

Ronivaarassa suomenhevonen näkyy siellä, missä sen kuuluukin: laumassa, pihapiirissä, metsäpolulla, reen edessä, työssä ja levossa.

Suomenhevonen osana suomalaisuutta

Lue blogi suomenhevosen työstä, sotavuosista, koneellistumisen murroksesta ja asemasta suomalaisena kansallishevosena.

Lue suomenhevosen historiasta

Metsätarhat, aukeat pellot sekä yhdessä asuminen pihatoissa tukevat hevosten hyvinvointia Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Tutustu myös

Ronivaaran suomenhevoset

Tapaa Ronivaaran hevoset yksilöinä ja tutustu niiden luonteisiin, laumoihin ja vahvuuksiin.

Tutustu Ronivaaran suomenhevosiin

Ratsastus- ja hevospalvelut

Tutustu ratsastukseen, maastoretkiin, ajoon ja muihin palveluihin, joissa suomenhevoset ovat mukana.

Tutustu hevospalveluihin

Hevosten hyvinvointi

Lue hevosten ruokinnasta, levosta, liikkumisesta, laumaelämästä ja yksilöllisestä hoidosta.

Lue hevosten hyvinvoinnista