Kuusamo · Koillismaa

Ronivaaran eläimet työkavereina

Tutut eläimet, yksilölliset kohtaamiset ja yhdessä eletty arki

Työtoveruus rakentuu tuttuudesta

Ronivaaran eläinten kanssa eletään samaa arkea ympäri vuoden. Hevoset, koirat ja lampaat tulevat tutuiksi yksilöinä – yksi huomaa nopeasti kaiken ympärillään, toinen katselee pitkään ennen kuin lähestyy, yksi hakeutuu mielellään seuraan ja toinen kertoo selvemmin tarvitsevansa omaa tilaa.

Kun eläimen tuntee, oppii lukemaan myös pieniä asioita. Katsetta, asentoa, liikettä, hengitystä, virettä, kiinnostusta ja tapaa vastata tilanteeseen.

Samalla eläimet oppivat lukemaan meitä – tapaamme liikkua, lähestyä, puhua ja olla niiden seurassa.

Tästä tuttuudesta rakentuu myös työkaveruus.

Eläin tulee kohtaamiseen omana itsenään. Juuri siksi sen kanssa syntyvät tilanteet ovat aitoja.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Eläin lukee ihmistä – ja ihminen eläintä

Eläinten kanssa ollessa tarkkailemme jatkuvasti toisiamme.

Hevonen huomaa, kuinka ihminen lähestyy, miten hän liikkuu, hengittää ja käyttää tilaansa. Koira seuraa ääntä, ilmettä, katsetta, liikettä ja sitä, mihin huomio suuntautuu. Ihminen puolestaan lukee eläimen asentoa, ilmettä, liikettä, hengitystä ja tapaa vastata.

Ajan myötä tutun eläimen pieniäkin viestejä oppii huomaamaan.

Joskus eläin huomaa ihmisessä muutoksen ennen kuin ihminen itse ehtii sitä ajatella. Toisinaan ihminen huomaa eläimen vastauksesta, että oma tapa lähestyä, pyytää tai olla tilanteessa muuttui.

Tätä ei tarvitse tehdä mystiseksi. Se on kahden elävän olennon välistä tarkkaa havainnointia, reagointia ja vastavuoroisuutta. Ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutusta tarkastellaankin eläinavusteisuuden tutkimuksessa kaksisuuntaisena suhteena, johon vaikuttavat molemmat yksilöt sekä ympäristö ja tilanne.

Me luemme eläimiä, ja eläimet lukevat meitä. Siinä välissä tapahtuu paljon sellaista, josta voidaan myöhemmin löytää myös sanoja.

Sama eläin, uusi kohtaaminen

Tuttukin eläin voi olla tänään erilainen kuin eilen.

Hevonen voi olla utelias ja seurallinen tai viihtyä enemmän laumansa keskellä. Koira voi innostua yhteisestä tekemisestä tai asettua rauhallisesti lähelle. Lampaiden liikkeeseen vaikuttaa sekin, mitä laumassa ja ympärillä juuri silloin tapahtuu.

Kun eläimen tavallinen tapa olla tunnetaan, myös muutokset huomataan.

Kohtaamisen ei tarvitse toistua samanlaisena kuin viimeksi. Päivän työskentely rakentuu sen mukaan, millaisina asiakas ja eläin juuri siihen hetkeen tulevat.

Suhde kasvaa kohtaaminen kerrallaan

Ronivaarassa sama eläin voidaan kohdata uudelleen. Ensimmäisellä kerralla hevosta voi katsella aidan takaa. Seuraavalla kerralla mennään ehkä lähemmäs. Jossakin vaiheessa tuttu hevonen tunnistetaan jo kauempaa ja sen tavoista tiedetään jotakin. Myös eläimelle ihmisen tapa tulla sen luo voi vähitellen tulla tutuksi.

Luottamus, kiinnostus ja yhteinen tapa olla saavat rakentua ajan kanssa.

Tuttu eläin ei ole joka kerta uusi tuttavuus. Yhteinen historia kulkee mukana seuraavaan kohtaamiseen.

Ruska Laukka talli, Lammasvoimat; Lempi, Milla Magia, Täplä ja Matami Mimmi

Laumassa jokaisella on oma paikkansa

Hevosilla ja lampailla on omat laumansa ja eläimillä omat suhteensa toisiinsa.

Laumassa tapahtuu koko ajan. Joku väistää, toinen tulee lähemmäs. Yksi hakeutuu tutun kaverin viereen, toinen pitää tarkasti kiinni omasta tilastaan. Eläimet seuraavat toistensa liikettä ja vastaavat siihen.

Lauman seuraaminen voi olla kiinnostavaa jo itsessään. Kuka menee ensimmäisenä? Kenen vieressä toinen viihtyy? Mitä tapahtuu, kun joku uusi tulee lähelle? Miten omasta tilasta pidetään kiinni ja miten toisen viesteihin vastataan?

Kun laumaa katsoo riittävän pitkään, joukosta alkaa erottua persoonia, ystävyyksiä, rajoja ja suhteita.


Monilajinen yhteisö

Ronivaaran yhteisö ei muodostu vain ihmisistä.

Hevosten ja lampaiden omat laumat, koirat, pihapiirin muut eläimet ja ihmiset elävät samassa ympäristössä. Jokaisella lajilla ja yksilöllä on oma tapansa havaita ympäristöä, ottaa kontaktia ja vastata toisten toimintaan.

Vuorovaikutusta syntyy yli lajirajojen. Ihminen vaikuttaa eläimeen, eläin ihmiseen ja eläimet myös toisiinsa.

Tätä kokonaisuutta voidaan kutsua monilajiseksi yhteisöksi. Käsite kuvaa ympäristöä, jossa ihmisten ja muiden eläinten suhteita ei tarkastella vain erillisinä kahdenkeskisinä kohtaamisina, vaan osana laajempaa yhdessä elettyä sosiaalista maailmaa.

Ronivaarassa tämä ei ole teoriaa tilan arjen päällä. Se näkyy joka päivä siinä, kuka tulee portille vastaan, missä lauma lepää, kuka hakeutuu kenenkin viereen, miten koira liikkuu ihmisten mukana ja kuinka pihapiirin tapahtumat muuttavat päivän kulkua.

Meillä vuorovaikutus kulkee ihmisten välillä, eläinten välillä ja yli lajirajojen.

Tutustu eläimiin työkavereina

Yhteisössä saa löytää oman paikkansa

Tallilla voidaan tehdä yhdessä, työskennellä rinnakkain, jäädä seuraamaan eläimiä tai keskittyä omaan tekemiseen. Joku tarvitsee apua, toinen voi auttaa. Tutut ihmiset ja eläimet kohdataan uudelleen.

Eläinten lauma ja ihmisten yhteisö eivät ole sama asia, mutta molempia seuraamalla voidaan huomata jotakin kuulumisesta, rajoista, yhteistyöstä ja erilaisista tavoista olla yhdessä.

Ronivaarassa mukaan saa tulla omalla tavallaan.

Jokaisen ei tarvitse olla samanlainen kuuluakseen joukkoon.

Suomenhevonen – suuri osa Ronivaaraa

Suomenhevoset ovat kulkeneet Ronivaaran mukana alusta asti. Ne ovat osa tilan arkea, historiaa ja identiteettiä.

Hevosen koko, lämpö, hengitys, liike ja tarkka tapa lukea ympäristöään tekevät sen kanssa syntyvästä kohtaamisesta omanlaisensa.

Tutustu suomenhevoseen työkaverina

Sosiaalipedagoginen koira-avusteinen toiminta Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Koirat, lampaat ja muut tutut eläimet

Koira tulee ihmisen lähelle eri tavalla kuin hevonen. Lampaat tuovat mukaan lauman ja sen oman sosiaalisen maailman. Pihapiirin muiden eläinten kanssa kohtaaminen voi syntyä osana aivan tavallista päivää.

Eläinlaji vaikuttaa kohtaamiseen, mutta vähintään yhtä paljon merkitsee juuri se eläinyksilö, joka tilanteessa on mukana.

Tutustu koiriin ja muihin eläimiin työkavereina

Työkaveria kuunnellaan myös

Työkaveruus kulkee kahteen suuntaan.

Eläimen hyvinvointi, terveydentila, vire, kuormitus, palautuminen ja rajat kuuluvat eläinavusteisen työn perustaan. Eläimellä on oma tapansa tulla tilanteeseen ja mahdollisuus myös vetäytyä.

Pitkä yhteinen arki auttaa huomaamaan, mitä tuttu eläin viestii.

Asiakkaan tavoitteet ohjaavat ammatillista työskentelyä. Eläimen hyvinvointi ohjaa sitä, miten eläin voi olla siinä mukana.

Tutustu eläinten hyvinvointiin Ronivaarassa

Kun tapaaminen päättyy, elämä jatkuu

Hevonen palaa laumaansa, koira omiin puuhiinsa ja lampaat jatkavat päiväänsä.

Vuodenajat vaihtuvat. Eläimiä hoidetaan, ruokitaan ja seurataan joka päivä. Seuraavana aamuna niiden elämä jatkuu.

Eläinavusteinen työskentely tapahtuu tämän tavallisen eläinarjen keskellä.

Siksi eläintyökaveruus liittyy Ronivaarassa myös paikkaan, yhteisöön ja yhteiseen historiaan.

Tutustu Ronivaaran kuntouttavaan talliympäristöön

Eläimet mukana ammatillisessa työssä

Ronivaaran eläimet voivat olla mukana terapiassa, kuntoutuksessa, ohjauksessa, valmennuksessa, perheiden kanssa tehtävässä työssä, yksilöllisessä tuessa, ryhmissä ja sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa.

Joskus eläin on työskentelyn keskeinen työkaveri. Toisinaan se kulkee mukana keskustelun, tekemisen tai tilan muun arjen rinnalla.

Menetelmä ei ole työn lähtökohta. Asiakkaan tavoite on.

Tutustu eläinavusteiseen työskentelyyn Ronivaarassa