Ronivaaran pihattoalueet

Vaihtelevamaastoisia rinnepihattoja

Ronivaaran pihatot ovat syntyneet eri vaiheissa hevosten ja laumojen tarpeisiin.

Kaikkia yhdistää etelärinne, vaihteleva maasto ja metsä. Yhdellä alueella puusto on tiheämpää, toisella avoimempi oleskelualue korostuu ja kolmannessa hevosten polut kiertävät pitkälle metsän puolelle. Rinteiden muodot ja kulkureitit tekevät jokaisesta pihattoalueesta omanlaisensa.

Pohjana on kiinteää kivituhkaa, ja oleskelualueet on päällystetty hiekalla. Kuivat ja kantavat alueet helpottavat hevosten liikkumista ja tarjoavat hyviä paikkoja myös ruokailuun ja levähtämiseen.

Etelärinne tuo alueille valoa. Metsä ja pihattojen rakenteet tarjoavat puolestaan suojaa tuulelta, sateelta ja muilta sääoloilta.

Kilometrejä hevosten omia polkuja

Pihattoalueilla kulkee kilometreittäin hevosten muovaamia polkuja.

Samoja reittejä kuljetaan kesällä ja talvella. Vuosien käyttö näkyy maastossa: polut mutkittelevat puiden välissä, nousevat ja laskevat rinnettä sekä haarautuvat lauman omien tapojen mukaan.

Metsässä samoilu on hevosille mieluinen tapa tutkia ympäristöä ja liikkua. Yksi lähtee pidemmälle puiden suojaan, toinen jää lähemmäs ruokintapaikkaa ja kolmas kiertää tuttua reittiään ennen kuin palaa lauman luo.

Liike on osa tavallista päivää. Hevosten ei tarvitse pysyä yhden ruokintapaikan tai pihaton ympärillä, vaan ne kulkevat alueen eri osien välillä omien valintojensa ja lauman rytmin mukaan.

Hyvää heinää hitaasti syötäväksi

Ronivaaran hevosten ruokinnan perustana on hyvälaatuinen heinä.

Heinää tarjotaan useissa eri puolille pihattoaluetta sijoitetuissa ruokintapisteissä. Laumonen ruokintakummuilla käytetään slow feeding -verkkoja, esimerkiksi heinähäkkejä, joista hevonen ottaa heinää pieniä määriä kerrallaan. Kun taas pakkasella heinää on tarjoilla vapaammin.

Hidas ruokinta pidentää syömiseen käytettyä aikaa ja pitää ruokailun mukana päivän rytmissä. Hevoset voivat palata heinälle useita kertoja ja vaihtaa ruokintapaikkaa lauman sekä oman rauhansa mukaan.

Ruokintapisteitä on reilusti suhteessa lauman kokoon. Näin hevoset voivat levittäytyä eri paikkoihin, eikä kaikkien tarvitse syödä saman häkin ympärillä. Myös muita väistävälle hevoselle löytyy rauhallisempi paikka heinällä.

Ruokintakummut sijaitsevat kuivilla ja kantavilla pohjilla. Niiden, veden, pihaton ja metsätarhan välillä kulkeminen tuo päivään luontevaa liikettä.

Yksilöllinen ruokinta

Kaikki hevoset eivät tarvitse samanlaista ruokintaa.

Lisäruokinta suunnitellaan hevosen painon, terveydentilan, iän, työn ja elämäntilanteen mukaan. Kantavat tammat, kasvavat nuoret, vanhemmat hevoset ja erityisruokintaa tarvitsevat hevoset huomioidaan yksilöllisesti.

Osassa pienemmistä pihatoista käytetään ajastettuja ruokinta-automaatteja. Niiden avulla hevonen saa oman ruokintansa suunnitellusti ilman, että koko lauman ruokintaa tarvitsee järjestää samalla tavalla.

Hevosten painoa, kuntoa, ruokahalua ja tapaa käyttää ruokintapaikkoja seurataan. Ruokintaa muutetaan silloin, kun hevosen tarpeet muuttuvat.

Tilaa levätä ja väistää

Jokaisessa pihatossa on kuiva ja hyvin kuivitettu makuutila. Sisällä on tilaa kaikille lauman hevosille levätä ja tarvittaessa väistää toisiaan.

Kulkureitit ja makuualueet ovat väljät, jotta myös rauhallisempi tai laumassa väistyvä hevonen pääsee sisään, ulos ja omalle lepopaikalleen.

Hevoset käyttävät makuutiloja eri tavoin. Osa lepää mielellään lähekkäin, toinen valitsee tutun paikan sivummalta ja joku viipyy pitkään ulkona ennen sisälle siirtymistä.

Makuutilojen kuivitus, puhtaus ja kunto tarkistetaan päivittäin. Samalla huomataan, käyttävätkö kaikki hevoset suojaa tavalliseen tapaansa ja saavatko ne levätä rauhassa.

Suojaa säältä ja raikasta ilmaa

Pihatot ja niitä ympäröivä metsä tarjoavat hevosille suojaa tuulelta, sateelta ja voimakkaimmilta sääoloilta.

Pihaton sisällä on suojaisa ja kuiva paikka, mutta hevoset voivat hakeutua myös metsän puolelle puuston ja maaston suojaan. Eri vaihtoehdot antavat laumalle mahdollisuuden valita kulloiseenkin säähän sopivan paikan.

Pihatot ovat valoisia, ja ilma vaihtuu niissä luonnollisesti. Avoimet kulkureitit ja rakennusten sijoittuminen rinteeseen pitävät ilman raikkaana ilman, että makuutilat menettävät suojaansa.

Hevoset voivat itse siirtyä pihaton, metsän, ruokintapaikkojen ja avoimempien alueiden välillä.

Hevosten kotiin tullaan rauhassa

Pihattoalueelle mentäessä tullaan hevosten kotiin.

Lauma voi olla ruokintakummuilla, pihaton suojassa, rinteessä tai metsätarhan kauimmaisessa osassa. Hevoset eivät aina odota portilla, eikä niiden tarvitse tulla ihmisen luo vain siksi, että alueelle saavutaan.

Ensin katsotaan, missä hevoset ovat ja mitä laumassa tapahtuu. Sen jälkeen edetään rauhallisesti tilanteen ja hevosten mukaan.

Pihattoalueilla voi nähdä suomenhevosista paljon sellaista, mikä jää tallissa helposti huomaamatta: ystävyyksiä, rajoja, leikkiä, lepoa sekä hevosten erilaisia tapoja liikkua ja käyttää samaa ympäristöä.

Tutustu myös

Hevosten hyvinvointi

Lue hevosten terveydestä, levosta, ruokinnasta, hoidosta ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta.

Lue hevosten hyvinvoinnista

Ronivaaran hevoset

Tutustu Ronivaaran suomenhevosiin ja niiden elämään omissa laumoissaan.

Tutustu Ronivaaran hevosiin

Laitumet ja luontoympäristöt

Tutustu peltolaitumiin, metsälaitumiin, perinnebiotooppeihin ja Ronin kosteikkoon.

Tutustu laitumiin ja luontoympäristöihin

Talli ja hevosten hoitotilat

Tutustu vanhan navetta- ja latorakennuksen sisään tehtyyn talliin, karsinoihin, hoitopaikkoihin ja varustetiloihin.

Tutustu talliin ja hevosten tiloihin