Kuusamo · Koillismaa

Ronivaaran eläimet työkavereina

Tutut eläimet, yksilölliset kohtaamiset ja yhdessä eletty arki

Työkaveruus rakentuu yhteisestä arjesta

Ronivaaran eläinten kanssa eletään samaa arkea ympäri vuoden. Hevoset, koirat, lampaat, kissat ja kanat eivät ole täällä vain niitä hetkiä varten, jolloin niiden kanssa työskennellään. Niillä on omat päivänsä, suhteensa, tapansa ja paikkansa Ronivaaran elämässä.

Kun eläimen kanssa elää pitkään, siitä oppii tuntemaan paljon sellaista, mitä ensimmäisellä kohtaamisella ei vielä näe. Yksi huomaa nopeasti kaiken ympärillään, toinen katselee pitkään ennen kuin lähestyy. Yksi hakeutuu mielellään seuraan, toinen kertoo selvemmin tarvitsevansa omaa tilaa.

Tuttuudessa oppii huomaamaan pieniä asioita: katsetta, asentoa, liikettä, hengitystä, virettä, kiinnostusta ja sitä, miten eläin vastaa tilanteeseen. Samalla eläimet oppivat tuntemaan meitä. Ne tunnistavat tapojamme liikkua, lähestyä, puhua, pyytää ja olla niiden seurassa.

Tästä yhdessä eletystä arjesta rakentuu myös työkaveruus.

Eläin tulee kohtaamiseen omana itsenään. Juuri siksi sen kanssa syntyvä tilanne ei ole koskaan kokonaan ennalta kirjoitettu.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Me luemme eläimiä – ja eläimet lukevat meitä

Eläinten kanssa ollessa tarkkailemme jatkuvasti toisiamme.

Hevonen huomaa, kuinka ihminen lähestyy, liikkuu ja käyttää tilaansa. Koira seuraa ääntä, ilmettä, liikettä ja sitä, mihin huomio suuntautuu. Ihminen puolestaan huomaa eläimen asennon, liikkeen, hengityksen ja tavan vastata.

Joskus tuttu eläin reagoi ihmisen toiminnassa tapahtuneeseen muutokseen niin nopeasti, että ihminen huomaa sen itse vasta eläimen vastauksesta. Toisinaan ihminen huomaa muuttaneensa tapaansa lähestyä, pyytää tai odottaa, koska eläin vastaa nyt eri tavalla.

Tätä ei tarvitse tehdä mystiseksi. Kyse on kahden elävän olennon välisestä havainnoinnista, reagoinnista ja vastavuoroisuudesta.

Me luemme eläimiä, ja eläimet lukevat meitä. Siinä välissä tapahtuu paljon sellaista, josta voidaan myöhemmin löytää myös sanoja.

Tuttu eläin voi olla tänään erilainen kuin eilen

Tuttuus ei tarkoita sitä, että eläin käyttäytyisi aina samalla tavalla. Hevonen voi yhtenä päivänä tulla ensimmäisenä portille ja toisena viihtyä mieluummin laumansa keskellä. Koira voi innostua yhteisestä tekemisestä tai asettua rauhassa sivummalle. Lampaiden käyttäytymiseen vaikuttaa se, mitä ympäristössä juuri silloin tapahtuu.

Kun eläimen tavallinen tapa olla tunnetaan, myös muutokset huomataan. Kohtaamisen ei tarvitse toistua samanlaisena kuin viimeksi, vaan tilanne rakentuu sen mukaan, millaisina ihminen ja eläin juuri siihen hetkeen tulevat. Eläin elää omaa elämäänsä siinä missä ihminenkin.

Suhde kasvaa kohtaaminen kerrallaan

Ronivaarassa sama eläin voidaan kohdata uudelleen. Ensimmäisellä kerralla hevosta voi katsella aidan takaa. Seuraavalla kerralla mennään ehkä lähemmäs. Vähitellen tuttu hevonen tunnistetaan jo kauempaa ja sen tavoista tiedetään jotakin. Myös eläimelle ihmisen tapa tulla sen luo voi tulla tutuksi.

Kaikkien suhteiden ei tarvitse muodostua nopeasti. Jotakin tärkeää voi tapahtua jo siinä, että ihminen uskaltaa jäädä seuraamaan, tulee seuraavalla kerralla uudelleen tai huomaa eläimen käyttäytyvän tutulla tavalla.

Luottamus, kiinnostus ja yhteinen tapa olla saavat rakentua ajan kanssa.

Tuttu eläin ei ole joka kerta uusi tuttavuus. Yhteinen historia kulkee mukana seuraavaan kohtaamiseen.

Ruska Laukka talli, Lammasvoimat; Lempi, Milla Magia, Täplä ja Matami Mimmi

Laumassa jokaisella on oma paikkansa

Hevosilla ja lampailla on omat laumansa ja eläimillä omat suhteensa toisiinsa.

Laumassa tapahtuu paljon silloinkin, kun ihminen ei tee mitään. Joku väistää, toinen tulee lähemmäs. Yksi hakeutuu tutun kaverin viereen, toinen pitää tarkasti kiinni omasta tilastaan. Eläimet seuraavat toistensa liikettä ja vastaavat siihen.

Laumaa voi jäädä katsomaan. Kuka menee ensimmäisenä? Kenen vieressä toinen viihtyy? Mitä tapahtuu, kun joku lähestyy? Kuka antaa tilaa ja kuka sitä tarvitsee? Miten eläimet kertovat toisilleen, milloin on hyvä tulla lähemmäs ja milloin ei?

Kun laumaa seuraa riittävän pitkään, joukosta alkaa erottua yksilöitä, suhteita, ystävyyksiä, rajoja ja erilaisia tapoja olla yhdessä.

Kaikkea havaittua ei tarvitse muuttaa harjoitukseksi. Joskus riittää, että huomataan jotakin ja jäädään sen äärelle.

Ronivaara on monilajinen yhteisö

Ronivaaran yhteisö ei muodostu vain ihmisistä.

Hevosten ja lampaiden omat laumat, koirat, tallin ja pihapiirin kissat Laila Kinnunen ja Olavi Virta, kanat ja ihmiset elävät samassa ympäristössä. Jokaisella lajilla ja yksilöllä on oma tapansa havaita ympäristöä, ottaa kontaktia ja vastata toisten toimintaan.

Vuorovaikutusta syntyy ihmisten välillä, eläinten välillä ja yli lajirajojen. Ihminen vaikuttaa eläimeen, eläin ihmiseen ja eläimet myös toisiinsa.

Tätä kokonaisuutta voidaan kutsua monilajiseksi yhteisöksi. Ronivaarassa se näkyy tavallisessa arjessa: siinä, missä hevoslauma lepää, kuka tulee portille vastaan, kenen vieressä toinen viihtyy, miten koira kulkee ihmisten mukana ja milloin kissa päättää ilmestyä keskelle päivän tapahtumia.

Vuorovaikutus kulkee täällä ihmisten välillä, eläinten välillä ja yli lajirajojen.

Yhteisössä saa löytää oman paikkansa

Ronivaarassa voi tehdä yhdessä, olla muiden rinnalla, jäädä seuraamaan eläimiä tai keskittyä omaan tekemiseen.

Joku tarvitsee enemmän aikaa ennen mukaan tulemista. Toinen alkaa luonnostaan auttaa. Yksi viihtyy eläimen lähellä ja toinen katselee mieluummin vähän kauempaa.

Eläinten lauma ja ihmisten yhteisö eivät ole sama asia, eikä niitä pidä sellaisina käsitellä. Molempia seuraamalla voi silti huomata jotakin rajoista, läheisyydestä, yhteistyöstä, kuulumisesta ja erilaisista tavoista olla muiden kanssa.

Ronivaarassa omaa paikkaa ei tarvitse löytää heti.

Eri eläimet kohtaavat eri tavalla

Hevonen, koira, lammas, kissa ja kana eivät ole keskenään vaihdettavia työkavereita. Jokaisella lajilla on oma tapansa olla maailmassa ja vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa.

Hevonen tuo kohtaamiseen oman liikkeensä, herkkyytensä ja laumaeläimen tapansa havainnoida ympäristöä. Koira kulkee luontevasti lähellä ihmisten arkea ja yhteistä tekemistä. Lampaiden kanssa huomio voi kääntyä koko lauman liikkeeseen ja eläinten välisiin suhteisiin. Kissa tulee kohtaamiseen silloin, kun sitä itse kiinnostaa. Kanaparven tapahtumia taas voi seurata aivan toisenlaisella tarkkuudella.

Eläinlaji vaikuttaa kohtaamiseen, mutta vähintään yhtä tärkeä on yksilö. Ronivaarassa ei tunneta vain hevosia, koiria tai lampaita lajina, vaan juuri ne eläimet, joiden kanssa eletään joka päivä.

Tätä tuntemusta voidaan hyödyntää myös tavoitteellisessa työskentelyssä, kun tilanteeseen sopivaa eläintyökaveria valitaan.

Tutustu eläinavusteiseen työskentelyyn Ronivaarassa

Suomenhevonen kuuluu Ronivaaraan

Suomenhevoset ovat kulkeneet Ronivaaran mukana alusta asti. Ne ovat osa tilan arkea, historiaa ja identiteettiä.

Ronivaaran hevoset ovat keskenään erilaisia. Jokaisella on omat vahvuutensa, kokemuksensa ja tapansa olla ihmisten kanssa.

Hevosen kanssa voi syntyä paljon jo ennen kuin varsinaisesti tehdään mitään. Suuren eläimen läheisyys, lämpö, hengitys, liike ja tarkka tapa seurata ympäristöään tekevät kohtaamisesta omanlaisensa.

Tutustu suomenhevoseen työkaverina

Koirat, lampaat ja muut tutut eläimet

Koirat tulevat ihmisten lähelle eri tavalla kuin hevoset. Ne kulkevat mukana tavallisessa arjessa, liikkeessä ja tekemisessä ja vastaavat ihmisen toimintaan omalla tavallaan.

Ronivaarassa koirina elävät Lilli ja Lola. Vuonna 2020 syntynyt kiharakarvainen noutaja Lilli on Lolalle hyvä isosisko. Vuonna 2026 syntynyt kultainennoutaja Lola kasvaa vielä ja opettelee Ronivaaran arkea. Tulevaisuudessa sille voi löytyä oma paikka myös eläinavusteisessa työskentelyssä.

Lampaat elävät omassa laumassaan. Niiden kanssa voi jäädä seuraamaan liikettä, etäisyyksiä ja eläinten välisiä suhteita ilman kiirettä päästä mihinkään.

Tallin ja pihapiirin kissat Laila Kinnunen ja Olavi Virta osallistuvat elämään silloin, kun niitä itse kiinnostaa. Kanat puolestaan tuovat ympäristöön oman liikkeensä, äänensä ja tapansa tutkia maailmaa.

Tutustu koiriin ja muihin eläimiin työkavereina

Sosiaalipedagoginen koira-avusteinen toiminta Ruska Laukan tallilla Ruka-Kuusamossa

Työkaveria kuunnellaan myös

Työkaveruus kulkee kahteen suuntaan.

Eläimen hyvinvointi, terveydentila, vire, kuormitus, palautuminen ja rajat kuuluvat eläinavusteisen työn perustaan. Eläimellä on oma tapansa tulla tilanteeseen ja mahdollisuus myös vetäytyä.

Pitkä yhteinen arki auttaa huomaamaan, mitä tuttu eläin viestii. Sekään ei tarkoita, että eläimen puolesta voitaisiin päättää, miten se tänään jaksaa tai haluaa olla mukana. Suunnitelmaa voidaan muuttaa myös eläimen vuoksi.

Asiakkaan tavoitteet ohjaavat ammatillista työskentelyä. Eläimen hyvinvointi ohjaa sitä, miten eläin voi olla siinä mukana.

Tutustu eläinten hyvinvointiin Ronivaarassa

Kun tapaaminen päättyy, eläinten elämä jatkuu

Hevonen palaa laumaansa, koira omiin puuhiinsa ja lampaat jatkavat päiväänsä.

Seuraavana päivänä tilan arki jatkuu. Hevoset tarkistetaan ja niitä käsitellään päivittäin, pihattoalueet siivotaan myös talvella ja eläinkohtaiset ruokinnat ja hoitotoimenpiteet tehdään. Vuodenajat vaihtuvat, eläimet vanhenevat ja niiden väliset suhteet elävät.

Eläinavusteinen työskentely tapahtuu tämän tavallisen eläinarjen keskellä, ei siitä erillään.

Siksi eläintyökaveruus liittyy Ronivaarassa myös paikkaan, aikaan, yhteisöön ja yhteiseen historiaan.

Tutustu Ronivaaran kuntouttavaan ympäristöön, arkeen ja yhteisöön

Eläimet mukana ammatillisessa työssä

Ronivaaran eläimet voivat olla mukana terapiassa, kuntoutuksessa, ohjauksessa, valmennuksessa, perheiden kanssa tehtävässä työssä, ryhmissä ja muussa tavoitteellisessa työskentelyssä.

Joskus eläin on työskentelyn keskeinen työkaveri. Toisinaan se kulkee mukana keskustelun, tekemisen tai Ronivaaran muun arjen rinnalla. Kaikki Ronivaarassa tehtävä työ ei ole eläinavusteista, eikä eläimen kanssa työskentely ole tarpeen jokaisessa tilanteessa.

Menetelmä ei ole työn lähtökohta. Asiakkaan tavoite on. Eläin tulee mukaan omana itsenään.

Tutustu eläinavusteiseen työskentelyyn Ronivaarassa

Tutustu Ronivaaran työskentelytapoihin