Jäsenyydet ja hyväksynnät olivat tunnustus laadusta ja sitoutumisesta (2019–2024)

Ronivaarassa tapahtuu

Kun hevosten, harrastajien, matkailijoiden ja kuntoutusasiakkaiden polut olivat löytäneet paikkansa Ronivaarassa, oli meille aika selkiyttää seuraava vaihe: nyt ei riitä, että “tehdään täällä hyvin”, se pitää myös tehdä näkyväksi muille. Meille oli kertynyt paljon monipuolista osaamista ja haluttiin, että se näkyy yhtä selkeästi papereissa kuin pihan arjessa – sote-puolella, terapiassa, työnohjauksessa ja matkailussa yhtä varmasti kuin tallipihalla. 

Ronivaaran työporukka kasvoi näinä vuosina monialaisemmaksi. Mukaan tuli lisää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, terapeuttista osaamista, ratkaisukeskeistä työnohjausta ja vahvempaa sote-prosessien tuntemusta. Alettiin tuottaa entistä enemmän ennaltaehkäiseviä sosiaalihuollon palveluja, kotiin vietäviä avohuollon palveluita, kuntoutusta, yksityisiä sosiaalipalveluja sekä pidempiä perhe- ja yksilökohtaisia kuntoutusprosesseja sekä eläin- ja luontoavusteista kuntoutusta. Samalla sote-puolen rakenteita alettiin vakioida: selkeitä palvelukuvauksia, hoito- ja palvelupolkuja, yhteistyökäytäntöjä hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, jotta Ronivaaraan tulevan asiakkaan polku olisi yhtä selkeä kuin se metsäpolku, jota pitkin hevonen kulkee.

Tämä näkyi myös arjessa niin, että yksittäiset käynnit muuttuivat yhä useammin suunnitelluiksi prosesseiksi. Perheelle tai yksilölle ei tarjottu “yhtä hyvää päivää hevosten kanssa”, vaan kokonainen jakso, jossa tapaamiset rakentuivat tavoitteiden ympärille – joskus hevosen selässä, joskus vierellä kävellen, joskus sisätiloissa keskustellen. Työnohjaus siirtyi neukkarista pihattoon ja takaisin, ja terapiahetket kietoutuivat osaksi tilan arjen rytmiä sen sijaan, että ne olisivat olleet irrallisia käyntejä kalenterissa. Laajennettiin tiloja, keskustan terapia- ja ryhmätilat tarjosivat uuden näyttämön toiminnallisille ja monipuolisille kuntoutus-, terapia- ja sotepuolen palveluille. 

Samaan aikaan matkailupuolella haluttiin tehdä asiat kestävällä tavalla. Meille oli alusta asti ollut tärkeää, että hevonen ei ole “kulissi” ohjelmapalvelussa, vaan hyvinvoiva työkaveri, ja että matkailijan kokemus rakentuu aidosta kohtaamisesta, ei päälle liimatusta lavastuksesta. Vastuullisen matkailun periaatteet tehtiin näkyväksi – sitä, mitä on aina tehty. Ryhmäkokoja ja hevosten työmäärää on meillä aina rajoitettu, huolehdittu kaikkien turvallisuudesta ja eläinten hyvinvointi on aina etusijalla. Hevosilla on aina ollut esim. ihmisvapaata. Samalla matkailupalvelujen laatu ja vastuullisuus tehtiin näkyviksi – jotta sekä asiakas että yhteistyökumppanit voivat luottaa siihen, että lupaukset eivät ole vain sanoja.

Kirjasimme auki turvallisuusohjeita, prosesseja, vastuullisuussitoumuksia sekä arjen pelisääntöjä. Kuulumme mm. Suomen Ratsastajainliiton laatutalleihin ja olemme saaneet Business Finlandin Sustainable Travel Finland -merkin sekä saavuttaneet Hippoksen Hyvä talli -laatujärjestelmän hopeatason tunnustuksena pitkäjänteisestä vastuullisuus- ja laatutyöstä. Kuulumme myös Green Care Finlandin palveluntuottajiin ja noudatamme heidän sekä HETI (Horses in Education and Therapy International) -eettisiä ohjeita.

Nämä vuodet sisälsivät myös poikkeusaikoja, jolloin ihmisten tarve turvallisille kohtaamisille kasvoi aivan uudella tavalla. Pohjoinen täyttyi kotimaanmatkailijoista ja samaan aikaan tulevaisuus tuntui epävarmalta. Se pakotti meidät kysymään, mitkä asiat Ronivaarassa ovat “pyhiä” – sellaisia, joista ei tingitä, vaikka ympärillä myllertää. Vastaus oli lopulta yksinkertainen: hevosen ja ihmisen hyvinvointi, turvallinen ja lämmin yhteisö sekä se, että tänne tullessa tietää olevansa tervetullut.

Yhteisön merkitys korostui entisestään. Kun ympäröivä maailma aaltoili, Ronivaaran tasainen arki, hevosten rytmi ja tuttu piha toivat monelle asiakkaalle ja meille itsellekin selkänojaa; tilan tavallinen arki kantoi taas kerran suuren joukon ihmisiä poikkeusaikojen läpi. Moni sanoi, että jo tieto siitä, että tallipäivä on kalenterissa, auttoi kantamaan läpi viikkojen, jolloin mikään muu ei tuntunut varmalta. Me nähtiin läheltä, miten tärkeää on, että on paikka ja porukka, johon voi luottaa – paikka, jossa laatua ei mitata vain papereissa, vaan siinä, miltä täällä oleminen tuntuu.

Vuosien aikana vanha lato koki muodonmuutoksen, ja nykyään sen sisältä löytyvät tunnelmalliset Vintti ja Verstas.

Vuosien 2019–2024 aikana vastuullisuus tuli näkyväksi, ihmisten tilat ja sotepalvelut…

  • Hevosia omiksi tarpeiksi, plus miinus parikymmentä (ei kannata laskea niin tarkkaan) 
  • Lisää työntekijöitä kuntoutus- ja sotepuolelle, moniammatillinen tiimi 
  • Asiakas- ja kokoontumistilojen rakennus; Vintti ja Verstas 
  • Pihattojen pohjien uusimisia, uusia reitistöjä maastoille 
  • Lapsia edelleen 3, ja säpinää riitti 
  • Kisoja, valmennuksia, kisoja; reissuja sekä kotona järjestettäviä 
  • Hevosohjelmapalveluita, tunti- ja valmennustoimintaa, hevosten koulutusta, leirejä, sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, hevosavusteinen toiminta, työnohjaus, tuetut koululaisryhmät, yksityiset sote-palvelut

”Parhaat mittarit eivät ole taulukoissa, vaan siinä, miten täältä lähdetään kotiin. Kun asiat hoidetaan päivä kerrallaan hyvin, pienistä hetkistä syntyy isoja muutoksia. Hevoset saavat olla hevosia ja ihmiset kohdataan yksilöinä.”