Olispa Helmi – sydänten hevonen

08.07.2025

Yhteisöllinen muistokirjoitus

Helmi – Hölöppä, Hemuli, lempein, kiltein, Muumimamma

Helmin ympärillä on ikuisesti vaaleanpunaisten sydänten kehä. Helmi oli lempeä sydänten hevonen.

Tämä muistokirjoitus perustuu Ruska Laukan tallituvassa koottuun muistovihkoon, johon Helmin ystävät kirjoittivat kiitoksensa ja kaipauksensa sekä onnellisuutensa siitä, että saivat tuntea Helmin ja touhuta sen kanssa.

Meitä on monta, monen ikäistä ja erilaista ronivaaralaista, joille Helmin menettäminen on yhteinen suru ja se, että kohtasimme Helmin yhteinen onni.

Kuva: Riina Puurunen

Ruska Laukan tallituvan seinällä on valkotaulu, josta tallille saapuessa näkee minkä hevosen kanssa saa viettää seuraavat tunnit. Parkkipaikalta tallille kävellessä mietin lukemattomia kertoja, että olispa Helmi. Lukisipa nimeni perässä Helmi, eikä olisi merkintää siitä, että se tulee edelliseltä tunnilta valmiina. Silloin saisin hengitellä raskasta oloa pois Helmin kanssa karsinassa, saisin nojata sen valkoiseen kylkeen ja humputella sitten tunnin rentoutuneena Helmin turvallisessa seurassa.

Helmi oli lempein sielu. ❤️

Maailman lempein ja iso sydämisin Muumimamma ❤️

Helmi <3 Maailman lempein tamma, aina hyväntuulinen. Opetit kaikille, miten elämästä voi nauttia.

Miten herkkä ja kärsivällinen voi suomenhevonen olla? Levotonta ihmistä Helmi katsoi hellästi: Ei hätään, pärjäät ihan hyvin. Me voidaan olla tässä ihan rauhassa.

Kiitos Helmi kaikista hetkistä yhdessä! Sinä olet varmasti lempein hevosystävä, mitä minulla on koskaan ollut.

Helmi Kiitos. ❤️ Kiitos, että kerroit ahdistuneelle pelokkaalle ja hukassa olevalle 16-vuotiaalle minulle, että ei tarvitse pelätä elämä on ihan kivaa.

Kerroit milloin pitää pysähtyä ja hengittää. Opetit sietämään epäonnistumista.

Olen aina pelännyt hevosia, mutta tutustuminen Helmiin… ❤️ Rakastuin.

Ensimmäiset puomit ja esteet, laukkaympyrä, tunti ilman satulaa. Uskalsimme mitä vaan, kun olimme Helmin kanssa. Sen taidot kannustivat, sen hidas käynnistyminen antoi aikaa asettua ja sen lopulta syttyvä into tarttui ratsastajaankin.

Ihana, Paras, rauhallinen ja laiska Hölppä oli ihana!

Hoitohetket Helmin kanssa oli parhaita. Myös ratsastaessa Helmi oli ihan super. Kiitos kaikesta Hölppä.

Helmi oli turvallinen opettaja ja siihen pystyi luottamaan. Helmi oli aina lempeä ja ystävällinen toveri ja opettaja. ❤️

Kaartoonkin menit ihan pyytämättä. Kiitos, sinä lempein sielu.

Olit aina ihana. Olit aina sotkuinen. ❤️

Kiitos kun olit aina kiltti.

Kun Helmi tuli Ruska Laukkaan, se ei ollut tottunut autoihin. Koska kulku maneesiin vie parkkipaikan ohi, me seisottiin monet kerrat katsomassa autoja. Luettelin automerkkejä sen minkä osasin, lopulta vain värejä. Okei, Helmi tuntui tuumivan. Sitten jatkettiin matkaa.

Ronivaarassa Helmillä oli mitä parhain koti. Se luotti ja siihen luotettiin.

Sykkeeltään lempeän hidas Helmi saattoi olla yllättävän nopea. Tuore pikkupihlaja maastopolun varrelta katosi sen suuhun hetkessä. Vihreä vaahto suupielissä kieli siitä, että tätien kesken oli herkuteltu.

Toivottavasti siellä jossain on tarpeeksi syötävää tuommoiselle herkkusuullekin.

Helmi oli valkoinen suomenhevonen. Kaunein. Sen lempeässä turvassa oli harmiton patti. Sekin oli suloinen.

Helmi oli meille kaikille ihana, hauska ja höpsö hevonen. Olet ollut tosi pinkki ja ihku.

Herttainen
Eläin
Lempeä
Mahtava
Ihana
I ❤️ you ❤️