Pakkasenhuuruja, kuuraturpia ja rutiineita

Ronivaarassa tapahtuu

Mitä Ronivaaralaisille kuuluu pakkasten keskelle, miten arki pyörii? Entä muulloin? Tästä voit lukea hyväksi todettuja pihattoelämän pakkasjakson käytäntöjä, ihan vuoden ympäri.

Hevosten näkövinkkelistä pakkaspäivät kuluvat lähes samaan tapaan kuin muutkin talvipäivät, mukavasti pihatoissa kavereiden kanssa hengaillen. Tosin sillä erotuksella, että ihmisystävät käyvät tiheämmin juttusilla, tarkkailen hevosia ja tarjoilevat kaikille henkilökohtaisesti makuvettä, nam!

Kovalla pakkasviikolla hikihommat jätetään vähemmälle, hevosten työpäivä kuluu kevyitä hommia puuhaillen. Näillä keleillä on mukava asua vaarassa, jossa on tälläkin viikolla ollut 10-15 astetta vähemmän pakkasta kuin muualla Kuusamossa. Vaarassa on edelleenkin n. -20 astetta kun muualla mittari laski alle -30.
Mutta, vaikka mittari ei laske kovin alas, pitkä pakkasjakso aiheuttaa silti hoitajille varautumista ja toimenpiteitä hevosten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Ronivaassa on hevosia ollut pihatoissa jo yli 15 vuotta, jonka aikana on testattu ja todettu parhaat toimivat ratkaisut näille leveysasteille. Pakkasen kanssa on kuitenkin totuttu elämään. Hevoset elävät keleistä riippumatta päivittäisiä rutiineitaan, ja pitävät niistä. Päivät kuluvat pääasiassa pakkasella tuulen ja sään mukaan yksilöllisesti loimitettuina pihatossa. Näistä kahdesta loimittamisen tarpeeseen vaikuttaa enempi tuuli. Kuiva kirpsakkakin tyyni pakkaskeli ei tunnu läheskään niin kylmältä kuin tuulinen pienikin pakkanen.

Hyvällä talvikarvalla olevat hevoset pörhistävät karvansa kuten linnut konsanaan. Karvan välissä oleva ilma eristää ja lämmittää mukavasti, tätä ja loimien eristävyyttä olemme muuten mielenkiinnosta testanneet ihan lämpökameralla. Mutta tuuli tai kosteus voivat sotkea tämän luonnon luoman toppatakin eristävyyden, joten silloin tarvitaan vähän lisää suojaa.

Jotkut hevoset lämmittelevät ja viettävät aikaa leikkimällä ja pöläyttelemällä liikkeelle pakkasvirtoja kavereiden kanssa, tämä on hyvin hevoskohtaista ja riippuu myös hevosten persoonallisuudesta. Osa porukasta hengailee rauhassa ja ei kavereiden iloitteluille korvaansa lotkauta, kun taas joku yksilö yrittää saada kenet vaan mukaan pakkaspöminöihin. 

Pakkaspäivisin joku hevosista voi olla osan aikaa tallissa, riippuen siitä, miten hevoset haluavat aikaa viettää. Hevosethan osaava ilmaista tahtonsa, jos haluavat esim. talliin huilille tai ahdistavan loimen pois. Hevosten käyttäytymistä tunteva ja kokenut henkilökunta osaa hevosten käytöstä tulkita ja toimia sen mukaan.

Pihatoissa puuhaillaan säällä kuin säällä

Ronivaaran hevoset asuvat 4-6 hevosen laumoissa laajoissa pihatoissa, joissa on iso useamman hehtaarin ulkoalue suojaisine metsäalueineen. Pihatot sijaitsevat etelärinteessä, joten luonnostaan hevosilla tulee jumpattua ylämäki-alamäki päivittäin. Myös vesipiste ja ruokintakummut on sijoitettu kauemmas toisistaan, joten hevoset vaeltavat päivittäin ruuan ja veden välillä. Tämä on hevosille luontaista käyttäytymistä, jota halutaan vahvistaa.

Hevoset puuhailevat, leikkivät, hengailevat ja samoilevat kylläisinä myös pihattoalueen vaihtelevassa maastossa ja metsissä, kelillä kuin kelillä. Metsäalueet ovat ahkerassa käytössä. Hevoset tekevät metsäalueelle pitkiä polkuja läpi talven, vaikka alueille ei edes ruokita hevosia.

Miten ponilan väki ja muut eläimet?

Ponilan väki ja lampaat asuvat pienemmässä pihatossa. Lampaat ja osa poneista ulkoilevat päivittäin irti säällä kuin säällä pihapiirissä, ja käyvät viettämässä sisällä tallissa välillä myös öitä.
Näiden veijjareiden kaikkia pyyntöjä ei kuunnella, varsinkaan lampaita ei aina uskota, vaikka he haluaisivat sisälle. Lampaat haluavat aina sisälle, tai ulos, ruokahuoneeseen tai ihan mihin vaan, mihin heillä ei juuri sillä hetkellä ole pääsyä. Tätä tapahtuu kesät ja talvet, 365 päivää vuodessa. Joten lambien elämää rajoitetaan pienillä aidoilla, että heillä ei ole aina vapaa pääsy sisätiloihin, kun jengin puuhat eivät aina ole ihan sallittuja…

 

Venni asustaa irti pihapiirissä ja saa olla missä haluaa. Venni on maltillisempi toiveissaan, toki sisälle hän pyrkii tarkastamaan, onko aamuruokinnan jäljiltä joku muru jäänyt karsinoihin… Hän pitää kiinni myös aamun ja illan limukka-tarjoilusta, jota tulee aina jonottamaan. Sitä hän odottaa tallin ovella kellon tarkasti.

Kanalan väki pysyttelee tällä kelillä mökissään, ja hyvä niin. Nyt on liian kylmää heille ulkoilla tallissa. Kanalan väki puuhailee lämpölampun alla kanalan virikkeistä ja suoraan mökkiin toimitettavasta ruokatarjoiluista nauttien. Kanoille tehdään herkkulautasia ja laitellaan ruokia myös lattialle etsittäväksi, niin kanatkin saavat toteuttaa luontaista käyttäytymistä tutuissa puuhissa.

Riittävästi lämmintä vettä ja korsirehua pitää lämpimänä

Kummassakin isossa pihatoissa on 2 ruokintapaikkaa vapaalla heinällä. Ronivaarassa syötetään laadukasta, kuivaa esikuivattua säilöheinää suurpaaleissa, joka on helppo käsitellä kelillä kuin kelillä. Heinät syötetään yleensä itse kehitetyistä ja jo vuosia toimivaksi todetuista verkoista, joita tallin mummi valmistaa ja huoltaa mittatilaustyönä.

Verkot ovat toteutettu niin, että ne ovat helppoja käyttää, laittaa ja sitoa turvallisesti heinäpaalien ympärille. Kovimmilla keleillä, kuten tällä viikolla, pihatossa on myös paali ilman verkkoa, jotta hevoset saavat varmasti tarpeeksi korsirehua lämmön tuotantoon.

Paalit verkotetaan valmiiksi jo eri alueella ja siirretään avantilla tai traktorilla pihaton ruokintakehikkoihin ja katoksiin tarpeen mukaan, noin. pari kertaa viikossa.
Ponilan heinän määrää taas tarkkaillaan, vaikkei se ole ihan ponien mieleen…
Ponilan väen heinät toimitetaan perille ihan käsivoimin. Heinät kuljetetaan ruokintakehikkoon pääasiassa jollakin ihmisvetoisella vehkeellä, joku tykkää kottareista, joku pulkasta joku heinäpusseista.

Ronivaaran koko vuoden heinät ostetaan kerralla syksyllä. Heinät tulevat arvokkailta luottotoimittajilta, joilta tietää minkälaista heinää saa. Maan jäädyttyä alkaakin rekkaralli pihassa, jotta kaikki talven heinät saadaan pihapiiriin. Ostamme heinää niin, että keväällä ei tarvitse miettiä mitä isolle porukalle syöttäisi. Tällekin talvelle heinää tuli reilusti, mutta liian kanssa pärjää aina.

Suojaisissa sisäpihatoissa on lämmitettävät juoma-automaatit, jotka ovat pakkasella kovalla käytöllä. Hevoset juovat mielellään kylmällä kelillä lämmintä vettä. Koska pihatoissa asuvissa laumoissa emme varmuudella pysty veden määrää arvioimaan hevoskohtaisesti, juotamme hevosia yksilöllisesti päivittäin vielä herkkuvedellä tallissa.
Kovalla pakkasella on tärkeää, että hevosilla on riittävästi sekä korsirehua, että lämmintä vettä saatavilla lämmöntuottamiseen tarvittavaan lisääntyneeseen energiatarpeeseen.  

Jokainen hevonen käy tarkistettavana ja juotettavana tallissa päivittäin. Tallissa hevosille tarjoillaan heinää sekä tietenkin hevosten mielestä tärkeimmät, eli väkirehut ja herkkujuoma. Limukka on lämmin maustettu makuvesi, joka sisältää mashia tai viherjauhopellettiä ja muita salaisia ainesosia ciasta vitamiineihin hevosen mieltymyksen ja tarpeen  mukaan. Limukan on todettu lämmittävän pakkasella parhaiten myös hevosten mieltä, aina yhä uudelleen ja uudelleen…

Miten petiasiat, onko patja ja tyyny hyvin?

Niin talliin, kuin ulkopihatoihinkin todellakin olemme testanneet vuosien varrella kaikki mahdolliset kuivikkeet, niiden eri muodot ja sekoitukset. Käytössä on meille parhaiten toimivaksi todettu sekoitus kuivikkeita, jonka sisältö vaihtelee vuodenajan mukaan.

Tallissa kuivitukseen käytössä on talvisin tuhdimpi puu-turveseos, näin voimme hyödyntää molempien kuivikkeiden parhaat ominaisuudet, kuohkeutta, valoisuutta ja imukykyä. Kesällä seoksessa turpeen suhde on huomattavasti pienempi puupohjaisiin verrattuna, kun taas talvella turvetta on enempi. Puupohjaisista kuivikkeista seoksessa on vuodenajan mukaan monet variaatiot käytössä, pelletti, sahanpuru, kutteri ja sahanjauho eri muodoissaan.

Tilavassa karsinoissa on kiva käydä köllimässä,  tallissa on aina lämmintä, tallin uimurikupit toimivat normaalisti ja palvelutaso on korotettu pakkasten takia. Yksilöllisen tarpeen mukaan tallissa voi hevosille tulla mangneettiloimea niskaan, shivers käsittely tai hierontaa, hoitoa tai laserhoitoa tms.

Kuivituksena pihatoissa talvisin on pohjalla eristävä puru-turvepatja, joka siivotaan päivittäin. Pihatoissa käytettävässä seoksessa on eri määrä turvetta kun tallissa olevassa.
Pihatoiden pohjaa  aletaan tekemään jo syksystä, ja silloin käytetään turvetta reilusti. Talven edetessä puupohjaisten kuivikkeiden osuus seoksessä lisääntyy, turvepatja jää pohjalle. Tällä seoksella saamme talvisin molempien kuivikkeiden parhaat ominaisuudet esiin ja mukavan petin hevosille. Purua laitetaan turpeen sekaan siksi, että pelkkä turve jäätyy liian koppuraksi kylmällä, mutta turve eristää pohjalla mukavasti.

Eikä siinä vielä kaikki. Lopuksi makuualusta kuorrutetaan patjalla ja petivaatteilla. Kun kelit kylmenevät, laitamme puru-turve seoksen päälle patjaksi reilusti olkea. Tämä tarkoittaa siis, että reilusti, eli olkea viedään koneellisesti sisäpihattoihin suurpaali kerrallaan. Paalia puretaan pihattoon sitten tarpeen mukaan hevosten kanssa kilpaa. Paitsi ponila. Ponit kun tuppaa imuroimaan kaiken oljen parempiin suihin, aina.

Olkien kanssa ja olkipatjalla on mukava kölliä ja askarrella. Hevoset siirtyvätkin sisätiloihin puuhaamaan ensimmäisten olkipaalin saavuttua, ja niitä joudutaan lisäämään, usein. Meneepä olkea tasaiseen tahtiin kokoajan parempiin suihinkin sielläkin, joten sitä on lisättävä säännöllisesti. Hyvää olkea saamme vakitoimittajalta myös vuosittain.

Iloksemme olemme huomanneet, että hevoset lepäävät sisäpihatossa olkipatjalla makuullaan huomattavasti enemmän aikaa kuin muilla kokeillulla kuivituksilla, nimenomaan talvisaikaan. Kesäisin ykkönen hevosista makoiluun ja köllöttelyyn on ihka oikea sahanpuru, jossa myös piehtaroidaan mielellään. Muut kuivikkeet käytetään kesäisin lähinnä seisoskeluun ja sisävessana, kun makoilu ja piehtarointi suoritetaan laitumella tai hiekalla.

Ihmisten näkövinkkelistä tallin arki pyörii normaalisti, päivittäiset ruokinnat, tallin ja pihatoiden siivoamiset ja muut arkiset puuhat suoritetaan normaalisti säällä kuin säällä.
Pakkasen terästämä henkilökunta on kuitenkin myös valppaana ja tarkkailevat hevosia. Kuka tarvitsee loimen, kenelle loimi on liikaa? Syödäänkö, juodaanko nomaalisti?  Miten hevoset käyttäytyvät, käyskennelläänkö ja hengaillaanko tavanomaisesti? Kuka näyttää siltä, että haluaisi välillä sisälle köllöttemään? Onko jotain poikkeavaa käytöksissä?

Toki kylmä ilma asettaa lisävaateita hevosten ja toimintaympäristön tarkkailun ja hoitamisen muodossa. Jokaisen hevosen ja eläimen päivittäiset lisäjuotot ja ruokinnat, vesiautomaattien ja tilojen lämpotilojen tarkkailut ja muut kelin aiheuttamat päivittäiset lisäpuuhat värittävät pakkasjaksoja.

Ronivaaran porukka on säänkestävää ja porukkaa. Kaikilla on hyvät työkamppeet, joita on paljon erilaisia ja vaihtovaatteita. Heillä on myös taidot pukeutua sään mukaan ja mikä tärkeintä, kerroksittain ja vaihtovaattein varustautuneina. Välillä käydään vintissä lämmittelemässä, tai kakki sisätilat ovat muakavan lämpimiä. Kylmällä ulkona puuhaillaan tietenkin ne pakolliset hommat ja enempi pihalla aikaa vaativat projektit jätetään suosiolla vähän lauhemmille keleille.

Myös asiakkaiden ohjelmien ja tuntien järkkäily sään mukaan sopivaksi on pakkaspäivän askareita. Asiaskastöitäkin tehdään, mutta ei ole tarkoituksen mukaista palelluttaa asiakkaita, tai rasittaa hevosia kylmällä kelillä liikaa. Hevosille pakkasella työskentely on kevyttä puuhailu ja raskasta liikutusta hevosille ei tehdä ja kaikkien, sekä ihmis- että eläinystävien työt sovitetaan pakkasiin sopiviksi.

Kaikesta ylimääräisestä askareesta huolimatta, onhan kunnon pakkaskeleissä jotain jännää ja eksoottista meille paikallisillekin (silloin kun mikään paikka ei ole jäässä ja hommat pyörii).

Uskomaton valo, värit, maisema, pihapiirin yksityiskohdat ovat kauniita. Äänimaailma omanlainen ja hyvin hoidetut eläimet onnellisia.

Mutta maistuu se tavallinen talvi pakkasjakson jälkeen mukavalta, niin ihan kuin arki lomien jälkeen.

Mukavaa loppiaista kaikille!

Heräsikö kysymyksiä? Tallimme ammattilaiset keskustelevat aiheesta mielellään ja vastaavat kysymyksiisi 🙂
Löydät luotettavaa ja tutkittua lisätietoa aiheista Hevostietokeskuksen sivuilta